Pääkirjoitukset

Edellisistä virheistä otettava nyt opiksi

Suomessa on vielä muistissa edellinen lama ja miten siitä noustiin kovaan kasvuun Nokian vetämänä. Rakenneuudistukset kuitenkin jäivät, samoin pitkäaikaistyöttömyys.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) esitteli tiistaina hallituksen lisätalousarvion. Kuva: Lauri Heikkinen /valtioneuvoston kanslia
Pääministeri Sanna Marin (sd.) esitteli tiistaina hallituksen lisätalousarvion. Kuva: Lauri Heikkinen /valtioneuvoston kanslia

Tiistaina hallitus teki ennätysmäisen 5,5 miljardin lisäbudjetin. Rahaa palaa muun muassa teihin, yliopistojen aloituspaikkojen lisäämiseen ja lasten hyvinvointiin.

Tukien kohteet ovat oikean suuntaisia. Nyt tarvitaan elvyttäviä toimia, opiskeluajat saatava lyhemmiksi niin alku kuin loppupäästä ja lapsiin panostamalla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja muita sosiaalisia ongelmia.

Suomi saatiin edellisellä hallituskaudella hyvään kuntoon. Se mahdollistaa hulppeiden summien saannin markkinoilta nollakoroilla. Suomi ottaa uutta velkaa lähes 20 miljardia. Eikä pidä unohtaa viiden miljardin kestävyysvajetta, joka ei ole kadonnut mihinkään.

Miten toimitaan sitten, kun tulee takaisinmaksun aika? Miten rahoitetaan varhaisopetus, työllisyys- ja koulutuspanostukset, vanhustenhoito ja kaikki muu?

Suuria summia ei kerätä osinkoverotusta uudistamalla tai tuloverotuksen progressiota kiristämällä. Arvonlisäveron nosto taas vaikuttaa voimakkaimmin vähätuloisiin. Sen sijaan sosiaalipuoleen, terveydenhuoltoon ja koulutuksen menee suuria summia. Suurin houkutus on höylätä näistä suurimmista menoeristä.

Lähitulevaisuudessa päätöksenteko vaikeutuu moninkertaisesti nykyisestä. Rahaa, vaikkapa sitten lainarahaa, on paljon helpompi jakaa kuin leikata menoja.

Vuoden 1990-luvun lamasta noustiin ainutlaatuisen kovaan, yli neljän prosentin kasvuun Nokian buumissa. Se pelasti Suomen, mutta välttämättömät työelämän uudistukset jäivät tekemättä. Samoin ei ymmärretty työttömyyden pitkittymisen turmiollisuutta.

Samoja virheitä ei voida toistaa. Työelämän pelisääntöjä pitää uudistaa niin, että työn tarjoaminen ja vastaanottaminen käy nykyistä helpommin. Työttömyysjaksot pitää saada lyhyemmiksi aktiivitoimilla ja koulutuksen pääsyä helpottamalla.

Koulutuksessa on lähdettävä siitä, että mahdollisimman moni saa valmiudet työelämään tai jatkokoulutukseen. Uudistaminen lähtee jo esiopetuksesta ja jatkuu koko perusopetuksen ajan. Koulupudokkaisiin ei jatkossa ole varaa.

Valtiontalouden tasapaino edellyttää yli 75 prosentin työllisyyttä jatkossa. Vain siten voimme turvata yhteiskuntamme hyvinvoinnin.

Päivän lehti

7.7.2020