Pääkirjoitukset

Edunvalvontatyö tiivistymässä

Uusi, noin 1,7 miljoonan jäsenen palkansaajajärjestö saattaa hyvinkin nähdä päivänvalon parin vuoden päästä vuonna 2017. Ammattiliitot pääsivät torstaina sopuun uuden edunvalvontajärjestön selvitystyöstä, aikataulusta ja taloudesta.

Hanketta vie eteenpäin 14-henkinen ohjausryhmä, jonka jäsenet ovat ammattiliittojen puheenjohtajia. Heti alkuun mukaan on ilmoittautunut varsin edustava joukko palkansaajien edunvalvojia, 44 ammattiliittoa. Aivan kaikki liitot eivät ole mukana ja yksi keskusjärjestökin puuttuu. Akava jää ulkopuolelle tarkkailemaan, mitä on tulossa. Tosin kaksi sen jäsenjärjestöä osallistuu ainakin selvitystyöhön.

Akava teki pesäeroa muihin järjestöihin myös viime syksynä, kun se irtautui niiden sopimasta eläkeratkaisusta. Korkeasti koulutettujen palkansaajien edunvalvojan mielestä ei ole sen jäsenten etujen mukaista hyväksyä muiden keskusjärjestöjen neuvottelemaa eläkesopimusta.

Palkansaajien edunvalvontatyö on Suomessa muotoutunut kolmen keskusjärjestön tehtäväksi. Ammattiliittojen jäsenet ovat olleet työntekijöitä, toimihenkilöitä tai ylempiä toimihenkilöitä. Työpaikoilla tämä kolmijako ei enää vuosiin ole ollut kovin selkeä. Myös Akavassa ammatillisten rajojen hämärtyminen on oivallettu ja se korostaa nyt olevansa korkeasti koulutettujen asialla.

Yhden suuren keskusjärjestön uskotaan palkansaajakentässä olevan kyllin vahva ja tasavertainen neuvottelukumppani työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitolle EK:lle. Säästöjä odotetaan myös päällekkäisten, usein koko maan kattavien järjestöorganisaatioiden yhdistämisestä.

Ammattiliittojen asema ja edustavuus eivät toki ole olleet heikkoja tähänkään asti. Työntekijöiden järjestymisaste on Suomessa edelleen verraten korkea, joskin ay-liike on viime vuosina joutunut kirjaamaan jäsenkatoa kautta linjan.

Kipeänä piikkinä sen lihassa on erityisesti loimaalainen Yleinen työttömyyskassa YTK. Loimaan kassassa on lähes 350 000 jäsentä ja tarjoaa heille vähimmäisen työttömyysturvan, mutta ei mitään muita edunvalvontapalveluja. Ammattiliittojen työttömyyskassoja edullisempien jäsenmaksujen takia moni on luopunut ammattiosastonsa jäsenyydestä.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhdistyminen ei edes teknisenä suorituksena ole pikkujuttu. SAK ja STTK eivät ole mitä tahansa yhdistyksiä. Niillä on mittava, vuosikymmenien aikana kartutettu omaisuus, suuri yhteenlaskettu henkilöstö ja omat hallintoelimensä.

Uudessa järjestössä ei varmasti tarvita nykyistä määrää työntekijöitä, eikä kaikille luottamushenkilöille millään riitä merkittäviä hallitus- ja valtuustopaikkoja. Omasta työ- tai luottamuspaikasta on tunnetusti hyvin vaikeata luopua. Sellainen on toki kovin inhimillistä.

Vaikka työmarkkinapöydän tuolien määrä saattaa lähivuosina vähentyä, kehitys ei automaattisesta takaa palkansaajille nykyistä avokätisempiä palkkasopimuksia. Ensin on palautettava suomalaisten kilpailukyky ja vasta sen jälkeen syntyy uutta jaettavaa.

Päivän lehti

22.10.2020

Fingerpori

comic