Pääkirjoitukset

Edunvalvontavaltakirja on pahan päivän varalle

Edunvalvontavaltuutusten määrä on selvässä kasvussa, mutta sitä kannattaisi miettiä itse kunkin jo etukäteen.
Muistisairaus tai onnettomuus voi johtaa toiminta- ja ymmärryskyvyn menetykseen. Edunvalvontavaltuutus helpottaisi omaisten toimintaa. Kuva: Nea Ilmevalta
Muistisairaus tai onnettomuus voi johtaa toiminta- ja ymmärryskyvyn menetykseen. Edunvalvontavaltuutus helpottaisi omaisten toimintaa. Kuva: Nea Ilmevalta

Moni luulee, että puolisolla tai aikuisilla lapsilla olisi automaattinen oikeus hoitaa ymmärtämättömäksi käyneen läheisensä asioita. Näin ei kuitenkaan ole ilman edunvalvontavaltuutusta.

Usein vapaaehtoiseen edunvalvontavaltuutuksen tekoon havahduttaa vasta jokin diagnoosi tai lähimmäiselle sattunut onnettomuus. Näin ollaan jo valmiiksi hieman myöhässä.

Toiminta- tai ymmärryskyvyn menetys voi osua kohdalle koska tahansa.

Edunvalvontavaltuutus kannattaa laatia ennakkoon, ennen kuin mitään vakavaa sattuu.

Edunvalvontavaltakirjassa henkilö nimeää etukäteen oman luottohenkilönsä hoitamaan asioitaan kuten pankkiasioita ja sopimuksia, jos tai kun ei jatkossa itse niihin kykene.

Valtakirjassa määritellään, miten toivoo talousasioitansa hoidettavan esimerkiksi toimintakyvyn vievän sairauden tai onnettomuuden sattuessa.

Tärkeän valtakirjan laadinnassa on syytä käyttää asiantuntijaa, jotta se on pätevästi laadittu.

Valtakirjassa voi myös määritellä, miten valtuutetun toimintaa valvotaan.

Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa valtuutuksen vasta, kun valtuuttaja ei lääkärintodistuksen mukaan enää kykene hoitamaan asioitaan itse.

Vahvistettujen edunvalvontavaltakirjojen määrä on kolminkertaistunut viiden viime vuoden aikana. Viime vuonna edunvalvontavaltakirjoja vahvistettiin 4600.

Määrän kasvusta huolimatta valtuutus tunnetaan edelleenkin turhan huonosti.

Virallisen edunvalvojan määrääminen on viimesijainen, raskas ja hidas keino järjestää asioiden hoito.

Valtuutuksen vahvistaminen on viranomaisten edunvalvontaprosessia nopeampaa ja helpompaa. Siinä toteutuu paremmin valtuuttajan itsemääräämisoikeus.

Ilman edunvalvontavaltakirjaa viranomainen päättää, kuka toimintakyvyttömän asioista päättää, joku lähiomainen vai yleinen edunvalvoja.

Aiheen esille ottaminen voi tuntua omaisista ahdistavalta, mutta on aina parempi hoitaa asiat kuntoon ajoissa, ennen kuin jotain kohtalokasta tapahtuu.

Menot