Pääkirjoitukset

Eduskunnan ovi käy mennen tullen

Huhtikuussa valittavan uuden eduskunnan kokoonpano on vaihtumassa melkoisen paljon. Jo kolmisenkymmentä kansanedustajaa on ilmoittanut vapaaehtoisesti jättävänsä kansanedustajan työt. Mikäli tämänhetkiset mielipidemittaukset puolueiden suosiosta toteutuvat edes sinne päin, työhuoneensa tyhjentää vaalien jälkeen moni sellainenkin, joka on ajatellut jatkaa poliittista uraansa eduskunnan jäsenenä.

Nimekkäitä luopujia ovat muun muassa Lauri Ihalainen (sd.), Jörn Donner (r.), Osmo Soininvaara (vihr.) ja Anssi Joutsenlahti (ps.). Muutamat pitävät itsenään jo liian iäkkäinä ja haluavat tehdä tilaa nuoremmille. Lähtijöissä on niitäkin, jotka ovat mielestään istuneet eduskunnassa jo riittävän pitkään ja hakeutuvat muihin tehtäviin.

Merkillepantava kato käy vihreiden kymmenhenkisessä eduskuntaryhmässä, josta peräti viisi kansanedustajaa, puolet ryhmästä luopuu paikastaan. Paluumuuttoa suunnitteleviakin on kosolti ehdokkaina, sillä peräti 19 entistä keskustan kansanedustajaa havittelee paluuta. He putosivat viime vaaleissa puolueen murskatappion myötä, mutta vanha suola janottaa. Veteraanipoliitikkojen, jo lakisääteisen kansaneläkeiän saavuttaneiden joukkoa, ovat kasvattaneet keskustalle myönteiset suosiomittaukset.

Puolueiden piirijärjestöt ovat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta nimenneet kansanedustajaehdokkaansa. Manner-Suomesta saa kukin puolue asettaa yhteensä 216 ehdokasta eli äänestäjillä on mistä valita, kun toistakymmentä ryhmittymää asettaa ehdokkaansa tarjolle.

Huhtikuun vaaleissa on yhdistetty muutamia pienimpiä vaalipiirejä. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit muodostavat nyt Savo-Karjalan vaalipiirin, Etelä-Savon ja Kymen vaalipiireistä tuli Kaakkois-Suomen vaalipiiri. Uudistuksen myötä piilevä äänikynnys madaltui ja pienillä puolueilla on entistä paremmat mahdollisuudet saada edustajiaan läpi.

Vaalitaistelu alkaa tuota pikaa loppiaisen jälkeen tammikuussa. Alkuun lähdetään liikkeelle hitaasti ja ehdokkaat kokoavat tukiryhmiään, etsiskelevät rahoitusta ja esiintyvät toreilla ja turuilla. Tunnelma tihentyy maaliskuussa, kun eduskunta on vaalilomalla ja kaikki kansanedustajaehdokkaat kampanjoivat täysillä.

Jalkatyö eli ehdokkaiden ja äänestäjien suorat tapaamiset nousevat kevään eduskuntavaaleissa arvoonsa, sillä puolueilla ja niiden ehdokkailla rahaa ei enää ole entiseen malliin. Taannoinen vaalirahajupakka, vaikka tuntuvia tuomioita ei raflaavista syytteistä langetettukaan, on siistinyt pelisääntöjä ja tukkinut porsaanreikiä.

Toisekseen yrityksissä eletään vaikeita aikoja, kaikkia ylimääräisiä menoja on ollut pakko karsia ja niistä vaalirahoitus on kaikkein helpoimpia säästökohteita.

Aikojen ankeus ja yhteiskunnan yleinen politiikan vastainen asenneilmasto eivät kuitenkaan ole este kansanvallan toteutumiselle. Huhtikuussa Suomeen valitaan taas kaksisataa kansanedustajaa.

Vain äänestysprosentista on toistaiseksi valistuneita arvailuja.