Pääkirjoitukset

Eduskunta hengähti hetkeksi

Eduskunnalla on kesken vino pino toinen toistaan vaikeampia asioita. Tiistaina väännettiin kättä ensi vuoden budjetista, ja oppositio on keskustan johdolla nostanut Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen rakenneuudistuspaketista erikseen esille pienten lasten kotihoidon.

Keskiviikkona oli hyvä syy hengähtää hetkeksi ja unohtaa päivänpoliittiset kiistat ja ehkä myös synkät talousnäkymät.

Koko vuoden jatkuneet juhlallisuudet 150-vuotiaan jatkuneen valtiopäivätoiminnan kunniaksi huipentuivat eduskunnan juhlaistuntoon ja juhlajumalanpalvelukseen.

Säännöllinen valtiopäivätoiminta alkoi syyskuun puolivälissä vuonna 1863. Neljän säädyn valtiopäivät jatkuivat kevääseen 1864, ja valtiopäivien juhlatapahtumat jatkuvatkin ensi kevääseen.

Ansio valtiopäivien koollekutsumisesta kuului Venäjän keisari Aleksanteri II:lle, joka oli siten panemassa liikkeelle sittemmin Suomen itsenäistymiseen johtanutta kehityskulkua.

Eduskunnan juhlaistunnossa oli päätettävänä vain yksi asia, joka nostaa symbolisella tavalla esille Suomen ja Venäjän historiallisen yhteyden.

Eduskunta päätti perustaa rahaston tukemaan suomalaisnuorten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua.

Monien kiistojen ratkaisemiseen valmistautuva eduskunta oli lähtökohtaisestikin yksimielinen rahaston perustamisesta. Keskustan ryhmäpuheessa kansanedustaja Seppo Kääriäinen tiivisti hyvin, mistä on kysymys: naapurin tunteminen on suurta viisautta.

Välillä tunnepitoisesti vellovaan kielenopiskelukeskusteluun kaipaisi yleisemminkin asiaperusteita. Ennakkoluulot joutavat jo pikaisesti romukoppaan.

Suomen ja Venäjän välisten kauppasuhteiden kehitys suorastaan huutaa venäjän osaajia. Viime vuonna Venäjä oli Suomen suurin kauppakumppani 16,2 miljardin euron kauppavaihdolla, ja kasvun varaa on varmasti runsaasti varsinkin viennissä.

Juhlan keskellä sivuttiin myös eduskunnassa esille tulevia kiistakysymyksiä.

Sanankäytön mestari, veteraanipoliitikko Seppo Kääriäinen valoi uskoa siihen, että eduskunta pystyy vaikeisiinkin päätöksiin. Kääriäisen mukaan ne ovat tarpeellisia, koska ”lähitulevaisuudessa on kysymys Suomen selviytymisestä”.

Kääriäinen jatkoi, että ”koko Suomea ja jokaista suomalaista koskevissa uudistuksissa on ylitettävä hallituksen ja opposition välinen raja”. Jos keskusta tekee kuten Kääriäinen lupaa, on puolueelta lupa odottaa rakentavaa oppositiopolitiikkaa.

Kuntauudistuksen, tosin vuodelta 1863, nosti esille eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Kyseisenä vuonna tehtiin Suomen historian suurin kuntauudistus, kun kunnat erotettiin seurakunnista.

Samaa puhemies Heinäluoman mainitsemaa ”yhteensovitusmenettelyä” kaivataan nyt muun muassa Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kesken.

Päivän lehti

20.1.2020