Pääkirjoitukset

Eduskunta loppusuoralle

Eduskunta aloittaa tänään vaalikauden viimeisen rutistuksensa. Kansanedustajilla on edessään tiivis työrupeama, sillä lakiesityksiä on kertynyt ruuhkaksi asti. Suman pitäisi olla purettuna maaliskuun puoliväliin mennessä, jolloin edustajat säntäävät vaalikentille pyrkiäkseen uudistamaan kansanedustajan valtakirjansa.

Tosin kolmisenkymmentä edustajaa on ilmoittanut jättävänsä eduskunnan vapaaehtoisesti ja vähintään yhtä moni joutuu tosissaan taistelemaan paikastaan, sillä gallupit yksi toisensa jälkeen povaavat melkoisia muutoksia puolueiden voimasuhteisiin.

Nyt työnsä jättävä eduskunta kokoontui vuoden 2011 vaalien jälkeen poliittisesti erityisen epävarmoissa tunnelmissa. Totutun pakan hämmensi Perussuomalaiset jytkyllään, huikea vaalivoitto toi puolueen eduskuntaryhmään peräti 39 jäsentä. Voitostaan huolimatta puheenjohtaja Timo Soini ei johdattanut puoluettaan hallitusvastuuseen, vaikka sitä hänelle kultalautasella tarjottiin. Kynnyskysymyksiä oli liikaa.

Vaalitulos merkitsikin poikkeuksellisen vaikeita hallitusneuvotteluja. Vasta kahden kuukauden ankaran väännön ja ovien paiskomisen jälkeen pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) muodostama kuuden puolueen hallitus näki päivänvalon. Jo tuolloin sille oli aistittavissa poliittisia vaikeuksia, koska aatteellista liimaa ei hallituspuolueiden välillä juuri ollut ja hallitusohjelmasta tuli hyvin yksityiskohtainen, joskaan rimakauhusta ja kunnianhimon puutteesta sitä ei toki käy moittiminen.

Hallitus lähti toteuttamaan kuntauudistusta sekä remontoimaan perusteellisesti sosiaali- ja terveyspalvelut. Yhdeksi kärkihankkeeksi julistettu kuntauudistus hyytyi viime vuonna, mutta nykyisin neljän puolueen ja pääministeri Alexander Stubbin (kok.) johtama kokoonpano aikoo edelleen viedä sote-uudistuksen maaliin.

Sen kohtalo ei enää ole hallituksen tai opposition käsissä, sillä uudistuksen päälinjat hyväksyttiin kaikkien eduskuntapuolueiden johtajien voimin. Sote-uudistus syntyy tai kaatuu eduskunnan perustuslakivaliokunnan kantaan. Esityksen perustuslailliset ongelmat, jotka sivuavat kuntien itsehallintoa, voivat edelleen hyydyttää tai ainakin lykätä sinänsä tarpeellisen uudistuksen toteutumisen. Jos näin käy, se on uuden eduskunnan esityslistalla nopeasti vaalien jälkeen.

On luonnollista, että lähestyvät vaalit sävyttävät lähiviikot eduskunnan työtä. Vaalikuume tarttuu kansanedustajin, joiden pitää profiloitua tavalla tai toisella ja saada nostetta vaalityöhönsä. Tosiasiassa loppusuoran kiri ei paljon auta, jos vaalikausi muuten on mennyt jäitä poltellessa istuntosalin takariveillä. Silmänkääntötemput eivät äänestäjiin kovin helposti uppoa.

Huhtikuussa valittavat kansanedustajat palaavat Arkadianmäelle vasta vuoden 2017 syksyllä, sillä yli 80-vuotiaassa eduskuntatalossa alkaa iso remontti. Väistötila pariksi vuodeksi on valmistumassa Sibelius-Akatemian tiloihin. Lainsäädäntötyö ja yhteiskunnallisesti välttämättömät uudistukset eivät kuitenkaan ole paikkaan sidottuja.