Pääkirjoitukset

Eduskuntavaaleissa puhutaan Natosta

Suomalaisen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan seisovat vedet ovat lähdössä liikkeelle, sillä monet keskeiset vaikuttajat ja päättäjät haluavat selvittää ja päivittää monia asioita. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö peräsi kesäkuussa järjestämässään Kultarannan ulkopoliittisessa keskustelutilaisuudessa analyysia ulko- ja turvallisuuspolitiikastamme. Presidentti oli ilmeisen kyllästynyt paikallaan polkevaan Nato-keskusteluun, jossa oltiin juututtu hedelmättömään eipäs-juupas -kiistelyyn.

Kokoomuksen kärkipoliitikot pääministeri Alexander Stubbista lähtien eivät ole peitelleet myönteistä suhtautumistaan Suomen Nato-jäsenyyteen. Lievää ymmärtämystä ajatukset ovat saaneet etupäässä RKP:n riveistä, muun muassa puolueen puheenjohtaja ja puolustusministeri Carl Haglund on ollut varovaisen myönteinen. Kaikki muut eduskuntapuolueet ovat näihin päivin asti kavahtaneet liputtamasta jäsenyyden puolesta.

Nyt tilanne ja keskustelun sävy ovat muuttuneet. Puolustusministeri odottaa aloitetta eduskunnalta. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) korostaa, ettei Nato-jäsenyys ole taloudellinen kysymys, vaan se ratkeaa muilla perusteilla. Kansanedustaja Niinistö ei ehdottomasti torju Suomen jäsenyyttä puolustusliitossa, vaan kannattaa asian selvittämistä osana laajempaa puolustusraporttia. Selvityksen puoltajaksi taipui myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä viime viikonvaihteessa Urjalassa. Sosiaalidemokraateissa ilmenee valmiutta selvitykseen, ja vain Vasemmistoliitto näyttää pitäytyvän ehdottoman kielteisessä Nato-kannassaan.

Pitkittynyt Ukrainan kriisi ja Venäjän osuus siinä ovat muokanneet eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria ehkä pitkäksi ajaksi eteenpäin. Naton tanskalainen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen kehotti jäsenmaita lisäämään puolustusmäärärahojaan. Hän muistutti, että Venäjä on viidessä vuodessa modernisoinut armeijaansa lisäämällä puolustusmäärärahojaan 50 prosentilla, kun samaan aikaan Nato-maat ovat leikanneet niitä viidenneksellä.

Viime viikolla puolustusvoimien komentajana aloittanut kenraali Jarmo Lindberg puolestaan ennakoi Naton toimintaan suuria muutoksia jo lähiaikoina ja viittasi sen syyskuiseen huippukokoukseen. Gardiffissa puolustusliitto määrittää kantansa Ukrainan kriisiin ja sen myötä myös Venäjään.

Uusi komentaja varoo ottamasta kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen, mikä ei kuulukaan sotilaille, vaan poliitikoille. Hän pitää kuitenkin myönteisenä asiana sitä, että Natosta viriää perusteellinen keskustelu.

Eduskuntavaalit ovat ensi vuoden huhtikuussa. Talous- ja työllisyyspolitiikan ohella puolustus- ja turvallisuuspolitiikka ja sen kylkeen liimautuva mahdollinen Nato-jäsenyys nousevat keskeisiksi vaaliteemoiksi. Kaikki puolueet joutuvat määrittelemään kantansa näihin kysymyksiin ja perustelemaan ne äänestäjilleen.

Samalla puolustuspoliittinen keskustelu jalkautuu kansalaiskeskusteluksi, mikä on pelkästään hyvä asia. Eduskuntavaaleista saattaa kehkeytyä kansanäänestys Suomen Nato-suhteesta.