Pääkirjoitukset

Ei tullut taloussalkkua vaan kumppanuuspesti

Suomen Jutta Urpilainen (sd.) on tekemässä osaltaan historiaa nousemalla EU:n kansainvälisestä yhteistyöstä vastaavaksi komissaariksi.
Jutta Urpilaisesta on tulossa EU:n kumppanuuskomissaari Afrikka-painotuksella. Kuva: Marttiina Sairanen
Jutta Urpilaisesta on tulossa EU:n kumppanuuskomissaari Afrikka-painotuksella. Kuva: Marttiina Sairanen

On jo korkea aika, että Suomi saa ensimmäisen naiskomissaarin Erkki Liikasen (sd.), Olli Rehnin (kesk.) ja Jyrki Kataisen (kok.) jälkeen. Suomihan on ollut EU:n jäsen jo neljännesvuosisadan.

Jutta Urpilainen, 44, on eittämättä raskassarjalainen poliittinen vaikuttaja, vaikka on viime vuodet ollut pois kirkkaimmasta valokeilasta.

Hän on ollut kansanedustaja jo 16 vuotta ja toiminut SDP:n puheenjohtajana 2008–2014 ja valtiovarainministerinä 2011–2014.

Pääministeri Antti Rinne, joka pudotti Urpilaisen viisi vuotta sitten niukasti puoluejohtajan pallilta, nosti hänet alkukesästä Suomen komissaariehdokkaaksi.

Urpilainen oli talousosaajana listoilla vahvoilla jopa talous- ja rahoituskomissaariksi, mutta lopullisessa työnjaossa hän saa vastuulleen EU:n ulkosuhteet ja talousyhteistyön lähialueiden kanssa.

Varsinaisena talouskomissaarina Urpilaisen edustama talouskuri ei olisi oikein sopinut Etelä-Euroopalle. Urpilaisen rasitteena voi pitää myös Suomen Kreikka-vakuuksia, joita hän valtiovarainministerinä ajoi.

Odotuksiin nähden Suomen saamaa komissaarin paikkaa voi pitää ensi kuulemalta hienoisena pettymyksenä.

Jäsenmaat pelaavat komissaaripaikoilla kovaa peliä vaikutusvallasta, vaikka komissaarin tehtävä on ajaa koko EU:n eikä maansa etua.

Toisaalta Urpilainen on kertonut olevansa kiinnostunut talous- ja osaamisasioiden ohella juuri ulkosuhteista. Ei ole pelkoa, etteikö hän hyvin verkottuvana kykene suoriutumaan pestistään.

Salkun merkittävyyttä nostaa sen painotus Afrikkaan ja kumppanuussopimuksiin. Mantereen merkitys EU:lle on koko ajan kasvussa mm. maahanmuuton osalta. Haasteet ovat suuruusluokaltaan valtavat.

Urpilaisella on näppiensä alla loppujen lopuksi EU-budjetin kolmanneksi suurin sektori. EU on globaalin kehityspolitiikan suunnannäyttäjä. Siinä on Urpilaisella työsarkaa.

Uusi komissio, jossa on tasavahvasti miehiä ja naisia, ei pääse viisivuotiskaudellaan kuohuvassa EU:ssa helpolla.