Pääkirjoitukset

Eino-myrsky ei yllättänyt

Sunnuntaina Suomea koetellut Eino-myrsky ei päässyt yllättämään. Ilmatieteen laitos ennusti poikkeuksellisen kovaa tuulta hyvissä ajoin ja monet kansalaiset ehtivät varautua sunnuntaina voimansa näyttäneeseen myrskyyn. Veneitä ehdittiin telakoida talvisijoilleen, rakennusten ovet suljettiin ja kevyt irtain ehdittiin viedä tuulensuojaan. Tällä kertaa syysmyrsky ei päässyt yllättämään ainakaan niitä, jotka vähänkin seurasivat mediasta sääennustuksia.

Ennakkovaroitukset osuivat kohdalleen, mutta niistä huolimatta Suomen yli pyyhkäistessään Eino teki rumaa jälkeä. Sadattuhannet kotitaloudet olivat sunnuntaina sähköttä, vaikka kaikki liikenevät viankorjausyksiköt, pelastuslaitokset ja vapaapalokuntalaiset uurastivat koko päivän ja yöhön saakka. Myös rautatieliikenne takkuili, kun puut kaatuivat ajojohdinten päälle. Muutamilla maanteillä niin ikään katkenneet puut tukkivat ajoväylän. Vielä maanantaina iltapäivällä viitisenkymmentätuhatta kotitaloutta oli vailla sähköä.

Myrskyn kaikille tuhoille ei vielä ole ehditty laskea lopullista hintaa, mutta kymmenien, ehkä sadankin miljoonan euron vahingoista puhutaan nytkin. Asiantuntijat arvioivat tuoreeltaan Eino-myrskyn hieman vähäisemmäksi kuin parin vuoden takaisen Tapaninpäivän myrskyn. Sen ja sitä aiemmin puhaltaneen Hannu-myrskyn tuhoja korvattiin yli sadalla miljoonalla eurolla.

Sähköttömyys aiheuttaa hankaluuksia jokaisessa nykyaikaisessa asunnossa, joissa kodin tekniikka ja asumismukavuus perustuvat sähköön. Erityisiä ongelmia vähänkin pidemmät sähkökatkokset aiheuttavat karjatiloilla. Lehmien lypsy ei onnistu ja maitosäiliöt lämpenevät. Uusissa eläinsuojissa ilmastointi lakkaa toimimasta eivätkä rehunjako tai lannanpoisto käy päinsä. Esimerkiksi broilerikasvattamoissa jo parinkymmenen minuutin sähkökatkos voi tappaa kaikki linnut, kun ilmastointi ei toimi. Aggregaatit ovatkin kotieläintiloilla täysin välttämättömiä.

Valtaosa kotitalouksista ja maatiloista on vakuutettu tulipalon ohella myös myrskyn varalta. Riittäviä vakuutuksia edellyttävät nykyisin myös asunto- ja maatilalainoja myöntävät pankit. Vaatimuksillaan ne eliminoivat mahdollisia luottoriskejään.

Kiinteistöomaisuudella on nykyisin jo verraten kattava vakuutusturva, mutta yksityismetsistä on vakuutettu vain kolmasosa. Parin vuoden välein toistuvat tuhoisat syysmyrkyt ovat parhaita vakuutuskonsultteja.

Myrskyn runtelema metsä on harvoin siinä kunnossa, ettei siitä saisi ollenkaan myyntipuuta. Tosin tuhoalueiden korjuutyö on kallista ja runnellusta puusta maksetaan normaalileimikkoa pienempi kantohinta. Tästä huolimatta suuri osa metsänomistajista pitää vakuutuksia kannattamattomina eikä myrskyriskiä niin suurena, että vakuuttaisivat omaisuutensa.

Sähkön jakelusta vastaavat verkkoyhtiöt ovat aloittaneet myrskytuhoja välttääkseen siirtolinjojen maakaapeloinnin noin tuhannen kilometrin vuosivauhdilla. Työ on vasta alussa ja menee vielä vuosia, ennen kuin edes pääosa haja-asutusalueiden sähkölinjoista on myrskyltä suojassa. Sanomattakin on selvää, että lasku entistä häiriöttömämmästä sähkönjakelusta lankeaa aina kuluttajalle.