Pääkirjoitukset

Eläkeikä nousee myös julkisilla aloilla

Kuntien, valtion, kirkon ja Kansaneläkelaitoksen työntekijöiden eläkeiästä on syntynyt esitys eduskunnalle. Julkisen alan noin puolen miljoonan työntekijän yleinen eläkeikä nousee asteittain 65 ikävuoteen.

Linjaus noudattelee viime vuonna sovittua yksityisten alojen eläkeuudistusta. Valtion leipä on tiedetty pitkäksi, mutta kapeaksi. Nyt se pitenee entisestään, mutta on myös askel kohti palkansaajaryhmien tasa-arvoa.

Monien valtion ja kuntien virkamiesten eläkeikä on ollut yllättävänkin alhainen. Vuodesta 1989 asti on ollut käytössä ammattikohtainen eläkeikä, erityisesti hoito-, opetus-, pelastus- ja turvallisuusalan tehtävissä. Mikäli työ on ollut poikkeuksellisen raskasta tai henkisesti hyvin kuormittavaa, eläkepäivät ovat koittaneet parhaimmillaan muutaman vuoden yli viisikymppisille. Ammatillisen eläkeiän nosto koskee runsasta kymmentätuhatta työntekijää.

On luonnollista, että julkisten alojen palkansaajien järjestöt napisevat sosiaali- ja terveysministeriön johdolla syntynyttä eläkeratkaisua vastaan. Väite siitä, että ammatillinen eläkeikä nauttisi perustuslain suojaa omaisuudensuojan tapaan, vaikuttaa kuitenkin varsin kaukaa haetulta.

Vahvasti liioiteltu on niin ikään arvio, että sotilaseläkejärjestelmän muutoksella murretaan maanpuolustuksen perusteita. Sotilaiden eläkeikää nousee kahdella vuodella. Nykyisin armeijasta voi päästä eläkkeelle parhaimmillaan jo 55-vuotiaana.

Sota ei ole vanhojen miesten puuhaa, mutta tuskin ikämiehiä kriisin sattuessa etulinjaan lähetetäänkään. Armeijan kaltaisessa suuressa organisaatiossa löytyy varmasti hiukan nykyist�� iäkkäämmälle kantahenkilökunnalle mielekkäitä, tarpeellisia ja jokaisen kunnolle sopivia tehtäviä.

Julkisen alan eläkeremontti ei tule yllätyksenä kuin salama kirkkaalta taivaalta. Sitä on tiedetty odottaa ja se varmistui, kun yksityisillä aloilla päästiin sopuun viime keväänä. Edes Akavan irtautuminen omille teilleen ei estä mittavan uudistuksen toteutumista.

Yleistä eläkeikää ei koroteta vain kansalaisten kiusalla, siihen löytyy vahvat asiaperusteet. Suomalaisten keskimääräinen elinikä on hyvinvoinnin sekä hyvän ja kattavan terveydenhuollon ansiosta noussut vuosi vuodelta. Eläkeuudistus korjaa, mutta ei kokonaan poista vinoutunutta huoltosuhdetta, jolla on vaikutusta myös kansantalouden kestävyyteen.

Päivän lehti

3.12.2020

Fingerpori

comic