fbpx
Pääkirjoitukset

Eläkejärjestelmä määräaikaishuoltoon

Suomen eläkejärjestelmä ei ole kriisissä, mutta sen ongelmat eivät ratkea, ellei niille mitään tehdä. Ylijohtaja Jukka Pekkarisen johtaman eläketyöryhmän analyysi on selkeä vastaus niille, jotka ovat epäilleet eläkerahojen loppuvan, kun huoltosuhde edelleen vinoutuu.

Toinen huojentava tieto Pekkarisen työryhmältä on se, ettei eläkemaksuja tarvitse merkittävästi korottaa nykyisestään, nousupaine on kohtuullisen pieni.

Eläketyöryhmä ei toimeksiantonsa mukaisesti tehnyt raportissaan yksityiskohtaisia ehdotuksia, vaan laati tausta-aineistoa varsinaisiin neuvotteluihin. Ne alkavat työmarkkinajärjestöjen kesken näillä näkymin joulukuussa ja valmista pitäisi olla ensi vuoden syksyllä. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet, että järjestelmä uudistuu vuonna 2017.

Tuorein tavoite on, että keskimääräinen eläkeikä, 62,4 vuotta, toteutuisi vuonna 2025. Tavoitetta ei saavuteta, ellei eläkejärjestelmään tehdä joitakin muutoksia. Tosiasia on, että suomalaisten elävät entistä vanhemmiksi, jolloin työssäolovuosia on välttämätöntä lisätä. Kun näin on, tilanne edellyttää myös työelämän uudistamista niin, että töitä jaksetaan tehdä jonkin verran nykyistä pidempään.

Edelliskerran eläkeasiat pantiin uuteen uskoon vuonna 2005. Tuolloin tuli Suomeen joustava 63 – 68 vuoden eläkeikä. Pekkarisen työryhmä arvioi uudistuksen vastanneen melko hyvin asetettuja tavoitteita. Varhaiseläkejärjestelmän kiristäminen on odotetusti pidentänyt työuria, mutta vanhuuseläkeiän muutokset eivät niinkään tunnu vaikuttaneen.

Raportin mukaan vanhuuseläkeiän nosto, mikä uudistuksen jälkeen on erittäin todennäköistä, edellyttäisi rinnalleen työttömyysputken ja osa-aikaisten eläkkeiden rajoittamista. Muutoin eläkeiän nosto saattaisi jopa lyhentää työuria.

Tässä piileekin tulevien eläkeneuvottelujen ensimmäinen, ei ehkä ainoa kompastuskivi. SAK ilmoitti heti raportin julkistamisen jälkeen, ettei se hyväksy varhaiseläkkeistä luopumista osana uudistusta. Suurin palkansaajakeskusjärjestö pelkää työttömyysputken poistamisen lisäävän työttömyyttä ja vaarantaisi ikääntyvien työttömien toimeentulon, koska heidän on vaikeata löytää työtä.

SAK ei myöskään hyväksy kaavamaista eläkeikää, vaan vaatii fyysisesti tai henkisesti raskaiden ja kuluttavien alojen työntekijöille mahdollisuutta muita palkansaajia alhaisempaan eläkeikään.

Tulevia, osin tiedossa olevia ristiriitoja ja näkemyseroja tasoittaakseen Pekkarisen työryhmä esittää eläkeiän, eläkkeen tason ja vakuutusmaksujen yhdistelemistä nykyistä joustavammin. Eläketarjottimella ei olisikaan pelkkä joko tai -vaihtoehto, vaan myös sekä että.

Vaihtoehtoja on siis useita ja niistä rakenneltavia yhdistelmiä niin ikään. Päätösvalta on työmarkkinajärjestöillä. Näin siksi, että eläkerahat kerätään työntekijöiltä ja työnantajilta.

Ylijohtaja Pekkarisen työryhmän raportin viesti on rauhoittava. Suomalainen eläkejärjestelmä on pääosin kunnossa, mutta kaipaa pieniä viilauksia ja päivityksiä, kuten moni muukin järjestelmä alati muuttuvissa oloissa.

Menot