Pääkirjoitukset

Eläkeratkaisua on hierottu riittävästi

Työmarkkinajärjestöt ovat tammikuusta asti neuvotelleet eläkejärjestelmän uudistamisesta. Asia koskee kaikkia suomalaisia, jopa korostetusti myös vielä syntymättömiä lapsia.

Tarve supistaa valtiontalouden kestävyysvajetta on polttava, kun muut samansuuntaiset rakenneuudistukset ovat junnanneet pahasti paikallaan. Työuria on pidennettävä, koska muuten Oy Suomi Ab ei tule toimeen. Menot karkaavat käsistä väestön ikääntyessä.

Ratkaisun on ollut määrä valmistua kuluvana syksynä. Hallituksen viikko sitten päättyneeseen budjettiriiheen mennessä ei tullut valmista. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) on sanonut hallituksen olevan valmis ottamaan tarvittaessa ohjat asiassa. On kuitenkin ehdottomasti parempi, että ratkaisun takana ovat työmarkkinajärjestöt.

Eläkepäätöksen on arvioitu lohkaisevan noin neljänneksen tulevien vuosien kestävyysvajeesta. Jos vaje on 8 miljardia, voisi sitä kutistaa eläkeikää nostamalla kahden miljardin verran.

Viimeksi eläkeneuvottelut päättyivät Helsingin Etelärannassa torstain vastaisena yönä. Niitä on määrä jatkaa ensi maanantaina.

Eläkeratkaisuja on hierottu jo riittävästi. Nyt on korkea aika saada valmista aikaan. Useista isoista linjoista on tiettävästi päästy sopuun, eikä loppumetreillä pidä jumiutua enää yksityiskohtiin, joilla niilläkin on valitettava taipumus karata käsistä.

Suomalaisten eläkeikä on nousemassa. Karkea kysymys kuuluukin, milloin ja missä järjestyksessä?

Esillä olleiden ennakkotietojen mukaan eläkeiän alaraja alkaisi nousta asteittain vuoden 2017 jälkeen siten, että eläkeikä olisi 65 vuonna 2050. Siihen on vielä runsaasti aikaa. Eräiden laskelmien mukaan eläkeikä olisi samaisena vuonna 67 vuotta, jos se muuttuisi nykyisen eliniänodotteen mukaisesti.

Vähän lähempänä on työmarkkinajärjestöjen jo keskenään sopima tavoite, jonka mukaan suomalaiset siirtyisivät vuonna 2025 eläkkeelle keskimäärin 62,4-vuotiaina. Nyt kyseinen ikä on vain vähän yli 60 vuotta.

Viimeisin kiista on koskenut sitä, voiko eläkeikä nousta vuoden 2025 jälkeen eliniänodotteen mukaisesti ilman eri päätöksiä, kuten valtiovarainministeriö on esittänyt. Työnantajapuolen järjestöille se ei ole käynyt.

Erimielisyys luotaa kymmenien vuosien päähän, nykyisten lasten ja myös vielä syntymättömien suomalaisten eläkkeelle siirtymiseen.

SAK:n ja Akavan johdon mukaan parempina aikoina pitää voida palata nyt tehtäviin eläkepäätöksiin. Lähtökohta on nykytodellisuudelle vieras. On hölmöä tehdä ongelmaa siitä, että Suomen taloudella menee mahdollisesti joskus vielä lujaa.

Kun suomalaiset elävät tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä pidempään, on kansantalouden näkökulmasta päivänselvää, että myös työssäoloajan on pidennyttävä.

Työelämän muutoksellakaan ei voi uskottavasti perustella alhaisia eläkeikiä. Eikös kaikkialla lähdetä siitä, että muutoksen pitää tapahtua hyvään suuntaan.