Pääkirjoitukset

Eläkeuudistus testaa kolmikannan

Neuvottelut eläkeuudistuksesta jatkuvat taas tänään kolmikantaisesti. Työnantajapuolta edustavat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, valtio, kunnat ja kirkko sekä työntekijäpuolta SAK, STTK ja Akava.

Neuvotteluja on käyty pitkään tuloksettomina. Näkemykset ovat toki lähestyneet, mutta vieläkin osapuolilla on merkittäviä näkemyseroja siitä, miten eläkkeelle lähtöä kyetään myöhentämään 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Nyt se on alle 61 vuotta.

Sen näkemyksen kaikki osapuolet jakavat, että eläkeikää pitää nostaa, koska Suomen väestö ikääntyy kahden seuraavan vuosikymmenen aikana Euroopan nopeinta vauhtia.

Jos tuo edellä mainittu tavoite saavutettaisiin, kaventaisi se kestävyysvajettamme yli prosentilla, eli kyse on julkisen talouden kannalta merkittävästä asiasta.

Paljon asioita on vielä auki. Näkemyseroja ei ole ainoastaan työnantajien ja työntekijöiden välillä. Myös työntekijäpuolen mielipiteet jakautuvat. Akava haluaisi säilyttää ns. superkarttuman eli yli 63-vuotiaiden eläkekertymän pitämisen 4,5 prosentissa vuosipalkasta, kun SAK:n mielestä eläkettä pitäisi kerryttää tasaisemmin koko työuran aika.

Yleinen käsitys on, että karttumia (1,5 % 53 vuoteen, 1,9 % 53 vuodesta ja 4,5 % 63 vuodesta) joudutaan leikkaamaan elinaikaodotteen vaikutuksen lisäksi.

Työnantajapuoli pitää tiukasti kiinni siitä, ettei sen osuus työeläkemaksuista nouse nykyisestä 24,4 prosentista. Nousupainetta on nykyisellä mallilla prosentin verran.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että virallinen eläkeikä nousee kahdella vuodella eli 65 vuoteen ja osa-aikaeläkkeen ehtoja tiukennetaan.

Eniten SAK:n puolella kannetaan huolta siitä, miten käy työttömyysputken. Nyt 58 vuotta täyttänyt pääsee putkeen ansiosidonnaisella ja putkea jatketaan, kunnes työntekijä täyttää 62 vuotta. Sen jälkeen alkaa työeläke.

Jos edetään kategorisesti, putkeen pääsykin nousee kahdella vuodella. Pelkona on, etteivät lähellä kuuttakymmentä olevat työttömäksi joutuvat saa enää uutta työtä. Näin he joutuvat 500 ansiosidonnaisen työttömyyspäivän jälkeen peruspäivärahalle.

Pahimmissa arvioissa tällaisia ongelmatapauksia tulee paljon.

Pätkätöiden yleistyttyä ja elinaikaodotteen noustessa aiheellisena pelkona on, että Suomeen syntyy kymmenien tuhansien ikääntyneiden joukko, joka ei kykene kustantamaan elämistään, vaan näiden ihmisten pitää mennä toimeentulotukiluukulle.

Tällaiset sinänsä aiheelliset pelot ja eläkekertymän yleinen heikkeneminen samaan aikaan, kun julkinen talous velkaantuu vauhdilla, tekevät neuvotteluista äärimmäisen vaikean.

Joka tapauksessa Suomi tarvitsee eläkeuudistuksen. Samalla mitataan kolmikannan uskottavuus ratkaisumallina.

Myös luottoluokittajat seuraavat silmä tarkkana, kyetäänkö Suomen taloutta uudistamaan kestävällä tavalla. Jos ei, uhkaa luokitus heiketä ja korot nousta.