Pääkirjoitukset

Elpymisrahoista väännetään vielä pitkään

Nettomaksajamaissa uudet verot herättävät taatusti kiivasta kritiikkiä.
Eurooppalaista solidaarisuutta mitataan taas, kun Italia ja Espanja tarvitsisivat elpymiseensä tähtitieteellisiä summia. Kuva: epa08446926
Eurooppalaista solidaarisuutta mitataan taas, kun Italia ja Espanja tarvitsisivat elpymiseensä tähtitieteellisiä summia. Kuva: epa08446926

Euroopan komissio ehdottaa yhteensä 750 miljardin euron elpymisrahoitusta koronaviruspandemian runtelemalle Euroopan unionille.

Rohkeneeko arvata? Ehdotuksesta seuraa monessa maassa pitkä ja piinaava keskustelu tulonsiirtounionista, EU:n luonteen muuttumisesta, omien sääntöjen rikkomisesta ja nettomaksuosuuksista.

Aivan kuten vuosikymmen sitten, kun Kreikka ja muutama muu maa horjui konkurssin partaalla.

Kriittiseen keskusteluun on tietysti myös vankkoja perusteita. Mediatietojen mukaan esimerkiksi Suomen osuus tuista olisi 3,5 miljardia euroa, mutta vastuuosuus mittavasti suurempi.

Italia puolestaan saisi noin 81 miljardia euroa ja Espanja noin 77 miljardia euroa suoraa tukea. Perusteena on se, että Italia ja Espanja ovat kärsineet pandemiasta jo nyt valtavasti.

Komission ehdotus oli kuitenkin vasta lähtölaukaus ja aloituspiste, kuten Hollannin EU-lähetystö asian muotoili.

Suomen hallituksellekin komission ehdotus tuli siinä mielessä pyytämättä ja yllättäen, että elpymisrahoituksessa lainojen osuus oli jäänyt vain kolmannekseen. Suomi on pitänyt esillä sitä, että lainarahoituksen osuus olisi paketissa suurempi.

Mitään virallista kantaa hallituksella ei toistaiseksi esitykseen ole, mutta pian sitä tivataan hallitukselta joka käänteessä. Nopeaa apua elpymisrahastosta tuskin on luvassa millekään maalle, sillä keskustelu pitää käydä koko Euroopassa.

Euroopan komissio rahoittaisi paketin valtaosiltaan ottamalla markkinoilta lainaa. Sen takeena käytettäisiin EU-budjettia, jota jäsenmaat sitoutuisivat rahoittamaan tarvittaessa enemmän vuodesta 2027 lähtien.

Ja mistä raha sitten otettaisiin? Se kerättäisiin esimerkiksi uusilla yhteisillä EU-veroilla; esillä ovat olleet niin digi-, muovi- kuin kerosiiniverokin.

Nettomaksajamaissa uudet verot herättävät taatusti kiivailuja, mutta vaakakupin toisella puolella on yhteinen sisämarkkina. Suomenkin talous elää viennistä, ja valtaosa viennistä kohdistuu EU-markkinoille.

Italian ja Espanjan taloudellinen luhistuminen olisi sisämarkkinoille katastrofi.

Päivän lehti

10.7.2020