Pääkirjoitukset

Elvytetään, mutta jossain pitäisi kulkea raja

Valtio ottaa lisää velkaa ensi vuonna peräti 10,8 miljardia euroa. Tänä vuonna lisävelkaa otetaan vielä reippaammin.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) pitää ensi vuoden budjettia oppikirjamaisena. Taantumassa elvytetään, mutta kuka maksaa laskun? Kuva: Arttu Laitala
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) pitää ensi vuoden budjettia oppikirjamaisena. Taantumassa elvytetään, mutta kuka maksaa laskun? Kuva: Arttu Laitala

Hallitus päätti keskiviikkona päättyneessä budjettiriihessä muun muassa lisävelanotosta, uusista työllisyystoimista ja energiaverotuksen muutoksista.

Lisää velkaa valtio ottaa ensi vuonna peräti 10,8 miljardia euroa. Tänä vuonna lisävelkaa otetaan vielä reippaammin.

Kehityskulku on tietysti karmaiseva, mutta koronaviruksen aiheuttama shokkikin on taloudelle valtava. Lisävelalla muun muassa kunnille taataan edes hieman parempia mahdollisuuksia selviytyä tulevasta.

Ensi vuoden budjetti on siinä mielessä oppikirjan mukainen, että taantumassa ainakin elvytetään. Se, meneekö rahan jakaminen jo yli, riippuu pitkälti tulkitsijasta.

Julkisuudessa on jo ehditty kiistelemään aktiivimallista, joka syntyi Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa ja kuopattiin näyttävästi juhlallisin menoin alle vuosi sitten.

Nyt vaikuttaa siltä, että demareiden ja vasemmiston hyljeksimä ja pilkkaama malli otetaan uudelleen käyttöön.

Kaavailujen mukaan työttömien on nimittäin jatkossa haettava tiettyä määrää työpaikkoja kuukaudessa tai he voivat menettää työttömyyspäivärahansa.

Haettavien työpaikkojen määrä kuukaudessa on vaihtelee nollan ja neljän välillä.

Jos työtön ei hae häneltä edellytettyä määrää työpaikkoja, hän saa ensin huomauksen. Jos sama toistuu kuukauden päästä, seuraa karenssi eli työttömyysturvan väliaikainen katkaiseminen. Idea on hyvin samantyyppinen kuin Sipilän hallituksen aktiivimallissa.

Hallituksen ajatus budjettiriihessä on ilmeisesti ollut, että Suomi ei ole köyhä saati kipeä. Kaikkialle riittää rahaa elvytyksen nimissä, eikä menoja karsita mistään.

Esimerkiksi veikkausvoittovarojen vähenemisestä syntyvä aukko on tarkoitus korvata täysimääräisesti muun muassa arpajaisveron alentamisen avulla.

Budjettiriihessä on keskusteltu ilmeisen tosissaan myös ”päätösperäisistä työpaikoista” ja lisätyöllisistä vuosikymmenen loppuun mennessä.

Tavoite on auttamattoman kaukana, eikä näkymää sinne edes teoriassa voi olla olemassa. Silti puhutaan kymmenistätuhansista työpaikoista.

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic