Pääkirjoitukset

Enemmän tekoja ja vähemmän päästöjä

Suomi on asettanut koko yhteiskunnalle kovan tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite uhkaa tällä tahdilla karata.
Hiilipäästöissä on eniten leikattavaa energiahuollolla ja teollisuudella. Kuva: Tapio Tuomela
Hiilipäästöissä on eniten leikattavaa energiahuollolla ja teollisuudella. Kuva: Tapio Tuomela

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ei anna Suomen hallitukselle pisteitä kunnianhimoisesta hiilineutraalisuustavoitteesta, vaan arvioi ennusteellaan kylmästi, ettei aikataulu toteudu ilman lisätoimia.

Kasvihuonepäästöjä pitäisi Suomessa pudottaa Etlan mukaan keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa, jotta hallituksen tavoite toteutuisi. Nykyinen laskutahti on vajaat 2 prosenttia vuodessa.

Energian tuottamista, tuotantotapoja ja kotitalouksien kulutusta on käännettävä kokonaan uuteen asentoon. Tämä vaatii teknologian verraten nopeaa muutosta ja fossiilisista polttoaineista luopumista sekä hiilinielujen lisäämistä.

Parannettavaa on etenkin energiahuollolla, teollisuudella ja liikenteellä sekä maataloudella. Kehitetyt vähäpäästöiset innovaatiot on jalostettava käytännöksi. Tämä vaatii myös kansalaisten panosta.

Kunnat pyrkivät osaltaan kohti hiilineutraaliutta Hinku-verkostossa. Hinku-kunnat tavoittelevat uusiutuvalla energialla ja energiatehokkuudella 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Yli kolmasosa suomalaisista asuu jo Hinku-kunnassa, joita on 70.

Kanta-Hämeestä Hinku-verkostossa on tosin vain Jokioisten kunta ja naapurista Urjala. Mukana on neljä maakuntaakin: Etelä-Karjala, Pirkanmaa, Kymenlaakso ja Päijät-Häme.

Resurssiviisaiden Fisu-kuntien verkosto tavoittelee puolestaan hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Fisu-kuntien joukossa ovat Hämeestä Forssan ja Riihimäen kaupungit.

Euroopan unionin tavoitteena on Fisu-verkoston lailla hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä, mutta siinäkin on EU:lla tekemistä.

Tietoa ja pyrkimyksiä alkaa jo olla kylliksi, nyt on päätösten ja niiden toteen laittamisen aika. Hallituksen ja eduskunnan on löydettävä ristivedosta huolimatta ilmastopolitiikalle kestävä suunta ja konkreettiset toimet.

Ekologisen kestävyyden rinnalla on huolehdittava myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

Pelkällä sanan voimalla eivät kauniitkaan tavoitteet toteudu.

Päivän lehti

23.2.2020