Pääkirjoitukset

Energiavallankumous koskettaa pian jokaista

Sitra on teettänyt Suomen energiamullistuksen toteutustavoista selvityksen. Nähtäväksi jää, onko selvityksille ja sanoille katetta.
Neljäsosa Suomen sähköstä tulee hetken päästä Olkiluodosta. Projektin venymistä ei toivo enää kukaan. Kuva: Arno Juutilainen
Neljäsosa Suomen sähköstä tulee hetken päästä Olkiluodosta. Projektin venymistä ei toivo enää kukaan. Kuva: Arno Juutilainen

Suomen ilmastotavoitteet edellyttävät energiavallankumousta.

Ideana on, että Suomen energiahuolto siirretään likimain täysin puhtaan sähkön varaan.

Kokonaisuus koskee niin teollisuutta, liikennettä kuin lämmitystäkin, ja tämä taas merkitsee voimakasta sähkön kulutuksen kasvua. On kaiketi sanomattakin selvä, että miljoonia ja miljardeja euroja palaa joka tapauksessa.

Mitään yhteistä kassaa ei ole olemassa, vaan kustannukset otetaan jokaisen lompakosta.

Sitra on teettänyt Suomen energiamullistuksen toteutustavoista selvityksen. Nähtäväksi jää, onko Sitran selvityksille ja sanoille katetta.

Tärkeää joka tapauksessa olisi, että Olkiluodossa ja Pyhäjoella onnistuttaisiin – vihdoinkin.

Eurajoella laitosyksikön kaupallisen sähköntuotannon piti alun perin alkaa huhtikuun lopussa 2009.

Laitostoimittajan päivittämän aikataulun mukaan säännöllinen sähköntuotanto alkaa vuoden 2022 maaliskuussa. Epäonnistuminen on megalomaaninen, niin kuin kaikki asiaa seuraavat tietävät.

Olkiluoto 3 on tilattu kiinteähintaisena, avaimet käteen -periaatteella, mutta konsortio ei ole pitänyt lupauksiaan. Ilmastotavoitteiden mukaista kuitenkin olisi, että jättiläismäinen miilu saataisiin tuotannolliseen käyttöön turvallisesti.

Sähköistyvä Suomi ansaitsisi vähintään tämän.

Kaiken kritiikin ohella olisi hyvä myös muistaa, miten suomalaiseen ilmastoystävälliseen ydinvoimakeskusteluun on oikeastaan päädytty.

Eduskunnan enemmistö vastusti uutta ydinvoimalaa vuonna 1992. Eduskunta hyväksyi tuolloin Matti Vanhasen (kesk.) ponnen, jossa edellytettiin, että lisää ydinvoimaa ei rakenneta.

Tätä satoa nyt sitten niitetään.

Ajat muuttuivat nopeasti, ja Teollisuuden Voima haki voimalalle valtioneuvoston periaatepäätöstä vuonna 2000, mutta vieläkään ole valmista.

Hanhikiven projekti on vielä pidemmissä puissa, myös rahoituksen suhteen. Hiilidioksidivapaata sähköä kuitenkin tarvittaisiin.

Menot