Pääkirjoitukset

Ennusteissa lohdullisiakin piirteitä

Kuluttajien luottamus omaan ja maan talouteen on pudonnut lähes taantumavuosien tasolle. Tunnelmia synkentävät uutiset, joissa kerrotaan irtisanomisista, tilausmäärien vähenemisistä ja euromaiden ongelmista.

Tarkkaavainen barometrin tutkija voi kuitenkin tehdä sen huomion, etteivät tunnelmat ole synkistyneet enää kuluneen kuukauden aikana.

Tilanne on kaiken kaikkiaan odottava. Yleisimmin arvioidaan Suomen talouden kasvavan kituliaasti loppuvuoden ja piristyvän hieman ensi vuonna, mutta kasvun jäävän kuitenkin hitaaksi.

OP-Pohjolan arvio on myönteisin, ja sekin lupaa vain 1,4 prosentin kasvua ensi vuonna.

Tunnelmat suomalaisessa teollisuudessa vaihtelevat alan ja yksittäisten yritysten mukaan. Kemian teollisuuden tilauskanta kasvaa mukavasti ja muutaman konepajayrityksen tilauskirjat pullistelevat.

Suurin menestyjä on hissiyhtiö Kone, joka kasvattaa jatkuvasti liikevaihtoaan ja tulostaan ihan kuin sitä eivät nykytalouden ongelmat koskisi lainkaan.

Teollisuuden kannalta merkittävää on se, mihin maihin tuotteita viedään. Ruotsi, Saksa ja Venäjä investoivat voimakkaasti ja näiden maiden taloudet kasvavat yhä.

Viennin odotetaankin kasvavan ensi vuonna. Viennin vetoa vauhdittaa euron heikkeneminen dollariin ja Ruotsin kruunuun nähden. Kruunu on euroissa kolmanneksen kalliimpi kuin vuosi sitten.

Kotimainen kulutus pysynee entisellä tasollaan ja ainakin OP-Pohjola ennustaa työllisyyden paranevan edelleen ja työttömyysasteen putoavan 7,5 prosenttiin.

Vaikka talouden näkymät ovatkin kuluttajien mielestä synkät, nähdään lainan ottaminen ihan järkeväksi asiaksi. Kotitalouksista 13 prosenttia suunnittelee ottavansa lainaa vuoden kuluessa, ja peräti 62 prosenttia kuluttajista piti sitä järkevänä ratkaisuna, kun tätä mieltä oli vuosi sitten vain 45 prosenttia.

Mielipiteisiin vaikuttavat ekonomistien vakuuttelut siitä, ettei korkotaso nouse merkittävästi pitkään aikaan.

Suomi ei siis ole putoamassa talouden mustaan aukkoon, vaan nykyisen kaltainen kitulias meno jatkuu.

OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen kuvasi tilannetta osuvasti: kuin märkiä puita polttaisi.

Viime vuoden puolella talousnäkymien yleisin luonnehdinta oli sumuisuus. Nyt puhutaan heikosta kasvusta, joka saattaa jatkua pitkään.

Ennusteiden yllä leijuu kuitenkin euroalueen ongelmamaiden synkkä varjo. Miten Kreikka, Espanja ja Italia saavat taloutensa kasvu-uralle?

Suomen kannalta suuri kysymys on se, miten vientiteollisuutemme kilpailukykyä nostetaan. Enää ei valtion pitäisi lisätä teollisuuden rasituksia veroratkaisuilla ja ympäristösäännösten tiukentamisista aiheutuneet kustannukset tulisi kompensoida täysimääräisesti. Suuri merkitys on myös työvoimakustannusten kurissa pitämisellä.