fbpx
Pääkirjoitukset

Ensin lyödään moukarilla, sitten tuetaan

Suomalaisen mediatalon pahin kilpailija ei ole naapurikaupungin sanomalehti, vaan yhdysvaltalainen nettijätti. Asetelma olisi hyvä ymmärtää nopeasti.
Moni sanomalehti on joutunut lomauttamaan henkilökuntaansa, vaikka digitaalisten sisältöjen lukeminen on kasvanut merkittävästi. Kuva: Terho Aalto
Moni sanomalehti on joutunut lomauttamaan henkilökuntaansa, vaikka digitaalisten sisältöjen lukeminen on kasvanut merkittävästi. Kuva: Terho Aalto

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) kertoi tiistaina, että hallituksen neljännessä lisäbudjetissa on mukana avaus mediatuesta.

Harakka luonnehti tukea pieneksi, mutta periaatteellisesti tärkeäksi. Avauksen pohjalta journalistiseen työhön ohjattaisiin viisi miljoonaa euroa ja uutistoimistoille 2,5 miljoonaa euroa. Käytännössä 2,5 miljoonaa on siis menossa Sanoman pääosin omistamalle STT:lle.

Media-alan ja graafisen teollisuuden yritysten edunvalvontajärjestö Medialiitto ei ollut tyytyväinen tuen määrään.

Medialiitto oli tietysti tyytyväinen hallituksen päätökseen tukea mediaa koronakriisissä, mutta tuen määrä jäi liiton mielestä tässä avauksessa liian pieneksi, liiton lähettämässä tiedotteessa todettiin.

Journalistiliitto on puolestaan toivonut koronatuen lisäksi Suomeen pysyvää mediatukea muiden Pohjoismaiden tapaan.

Suomessa perinteiset mediatalot ovat kevään aikana menettäneet mainostuloistaan 35–55 prosenttia.

Pudotus on ollut äärimmäisen nopea. Kaikki muuttui maaliskuun puolivälin jälkeen, kun koronavirus iski Suomeen ja rajoitukset alkoivat purra.

Valtiovalta ojentaa nyt auttavan kätensä kustantajien suuntaan. Nyt halutaan tukea journalistisen sisällön tuottamista.

Hyvää tahtoa siis löytyy valtiovallalta, mutta löytyykö oikeita keinoja ja oikeita kohteita eli niitä lehtitaloja, joille tuki mahdollistaisi nykyisen tason journalistisen sisällön ylläpidon, jopa noston?

Suomalaisen mediatalon suurin kilpailija ei ole naapurikaupungin sanomalehti, vaan yhdysvaltalainen nettijätti, joka maksaa prosentin veroa jonnekin paratiisiin, eikä käytännössä tuota sisältöä itse ollenkaan.

Silti työllistävää alaa on haluttu monin tavoin lyödä useasta suunnasta. Kimmo Sasi (kok.) muistetaan alalla ikuisesti kiukuttelustaan ja veronaureskelusta, Postinen on syönyt tuloja mainonnasta, eikä ns. maksuton Yleisradion uutisointi helpota paikallisten toimijoiden asemaa.

Nyt tilanne on sitten se, että jaetaan tukiaisia. Se kannattaa muistaa, että nyt puhutaan aivan erilaisista summista kuin Ruotsissa tai Norjassa.

Menot