Pääkirjoitukset

EU-budjetti on historiallinen

EU-maiden johtajat tekivät loppuviikolla historiallisen budjetin vuosiksi 2014 – 2020. Koskaan ennen budjetin loppusummaa ei ole kyetty pienentämään. Nyt se tapahtui.

Loppusumma pysyi tiukan väännön jälkeen 960 miljardissa eurossa. Inflaatiokorjausten jälkeen sen arvioidaan olevan 1080 miljardia.

Asiantuntijat ovat puhuneet vaalibudjetista. Kun jäsenvaltioissa vaalit merkitsevät yleensä budjetin paisumista, käy EU-tasolla päinvastoin. Kehitys kertoo korutonta kieltään siitä, ettei jäsenvaltioissa koeta koko alueen panostamisen hyötyjä omalle maalle.

Vanhojen ja vahvojen EU-maiden mielipiteet painoivat huippukokouksessa uusia, köyhiä valtioita enemmän.

Käytännössä budjetista tinkiminen merkitsee muun muassa kasvupanostuksien ja uusien jäsenmaiden uudistamishankkeiden rahoituksen supistumista.

Asiantuntija-arvioiden mukaan Suomen päätavoite täyttyi, kun nettomaksuosuuden kasvu taittui.

Paineita neuvotteluissa Suomelle toi pohjoisten alueiden erityisaluetuet. Maatalous- ja rakennetuissa Suomi sai torjuntavoiton. Suorat tilatuet toki vähenevät seitsemän vuoden aikana 500 miljoonaa, mutta maatalouden kehittämisrahoitus pysyi 2,1 miljardissa eurossa ja sen päälle tuli 600 miljoonaan ”maaseutukirjekuori”.

Kotimaassa Suomen neuvottelutulos otettiin vastaan helpottuneena. Pahin ei toteutunut maataloudessa eikä nettomaksussa.

Oppositiopuolueissa tulos sai ristiriitaisen vastaanoton. Keskustan puheenjohtajaa Juha Sipilää tyydytti erityisesti maatalouden kohtuullinen tulos odotuksiin nähden.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini piti tulosta kaikkien aikojen kehnoimpana. Perusteluina hän pitää sitä, että vaikka nettomaksu bruttokansantuotteestamme laskee 2011 vuoden tasosta, 0,34 prosentista 0,31 prosenttiin vuosina 2014 – 2020, euromääräisesti se kasvaa.

Unohtaa ei sovi myöskään nettomaksuosuuden kehitystä edellisen seitsemän vuoden aikana. Se oli keskimäärin vain 0,22 prosenttia kansantuotteesta.

Rahassa 0,09 prosenttiyksikön nousu merkitsee noin 190 miljoonan euron maksulisäystä vuodessa.

Suomen maksuosuuden jatkuva kasvu johtui uusien, meitä paljon köyhempien maiden jäseneksi tulosta. Ne kun ovat olleet selkeitä nettosaajia.

Vanhat jäsenmaat eivät enää ole yhtä auliita rahoittamaan näitä tulonsiirtoja. Kehitys näkyi viikonlopun neuvotteluissa. Moni jäsenmaa pyrki kiristämään jäsenmaksualennuksia Britannian vanavedessä ja onnistui.

Suomi on 27 jäsenmaan joukosta ainoita merkittäviä nettomaksajia, jotka eivät saa jäsenmaksuihinsa alennusta.

EU:n huippukokous oli monella tapaa merkittävä, jopa historiallinen. Sosiaalinen Eurooppa otti taka-askelia, kun jäsenvaltiot haluavat vaalia yhä enemmän omia etujaan kokonaisuuden edun kustannuksella.

Päivän lehti

9.4.2020