Pääkirjoitukset

EU-kriitikoiden rynnistys jäi puolitiehen

Näissä EU-vaaleissa ei turvallisuutta oikeastaan edes sivuttu, mikä oli erittäin hämmästyttävää. EU on ollut vakavissa ongelmissa, eikä niiden loppu ole näköpiirissä.
Eurooppalaisten oikeistopopulistien ykkösnimiin kuuluva La Legan Matteo Salvini Milanossa maanantaina. Kuva: DANIEL DAL ZENNARO
Eurooppalaisten oikeistopopulistien ykkösnimiin kuuluva La Legan Matteo Salvini Milanossa maanantaina. Kuva: DANIEL DAL ZENNARO

Suurin jännitysmomentti kohdistui eurovaaleissa ennakoituun suureen eurooppalaiseen mullistukseen. Oikeistopopulistien suurta rynnistystä ei kuitenkaan tullut.

EU-kriittiset voimat ravisuttavat rakenteita, mutta eivät saaneet niin suurta tukea äänestäjiltä kuin etukäteen arvioitiin. Lisäksi vastavoima eli vihreät vahvistivat asemaansa kautta linjan.

Kansallismielisiksi luokiteltavat puolueet nousivat toki useissa isoissa maissa suurimmiksi, kuten Italiassa, Ranskassa, Unkarissa ja Puolassa sekä mikä erikoisinta – Britanniassa, jonka ei olisi pitänyt olla enää vaaleissa ollenkaan mukana, mutta niin vain oli.

Matteo Salvinin La Lega voitti Italiassa selvästi, mutta esimerkiksi Marine Le Penin Kansallinen Rintama Ranskassa vain äärimmäisen niukasti.

Ruotsidemokraatit oli myötätuulessa, mutta samaan aikaan länsinaapurissa pärjäsivät myös perinteiset vahvat europuolueet demarit ja maltillinen kokoomus.

EU on elänyt kuluneen viisivuotiskauden kriisistä kriisiin. Kausi alkoi painajaismaisesti välit Venäjään tulehduttaneella Ukrainan kriisillä ja Krimin kaappauksella. Niiden päälle saatiin pakolaiskriisi sekä terrorismi.

EU-johtajat yllätettiin housut kintuissa. Ranskan avunpyyntö Pariisin terrorihyökkäyksen jälkeen marraskuussa vuonna 2015 muistutus EU:n tuvallisuusmerkityksestä.

Näissä EU-vaaleissa ei turvallisuutta oikeastaan edes sivuttu, mikä oli erittäin hämmästyttävää.

EU on ollut vakavissa ongelmissa, eikä niiden loppu ole näköpiirissä.

Iso kysymys on unionin legitimiteetin eli hyväksyttävyyden vahvistaminen. Yhtä suurta viisautta eurovaalien äänestysvilkkauden lisäämiseen ei kuitenkaan ole.

Suomen äänestysprosentti on lähennellyt EU:n keskitasoa, mutta jäi nyt siitä selvästi.

Unionin uutuudenviehätyksen ansiosta 57,6 prosenttia käytti euroääntään 1996, mutta pohja kolahti jo seuraavissa, vuoden 1999 vaaleissa: vain 30 prosenttia äänesti.

Nyt saavutettu runsaan 40 prosentin äänestysvilkkaus on siedettävä alaraja kansanvallan toteutumiseksi, kun tavoitteen pitää viiden vuoden päästä olla vähintäänkin 50 ja mieluiten reilusti yli.