Pääkirjoitukset

EU on Brexitin jälkeen risteyskohdassa

Tänään vietetään Euroopan yhdentymisen 60-vuotispäivää. Viralliset juhlat järjestetään Roomassa, johon kokoontuvat 27 unionimaan johtajat.

Samppanja ja laatuviinit varmasti virtaavat, mutta aihetta leveisiin hymyihin ei silti juuri ole.

EU-perhettä koettelevat niin nationalismi, kansalliset pyrkimykset, mateleva talous, työttömyys, muuttoliike kuin Britannian ero unionista.

Euroopan unionin ansioksi tunnustetaan laajalti rauhan takaaminen historiallisesti sotaisalla mantereella, mutta etenkin taloudenhoidosta unioni on saanut täysin aiheellista arvostelua jo pitkään.

Rauhanprojektin merkitys ei silti saa hautautua yleisen kritiikin alle. Esimerkiksi euron valuviat tai kriisimaiden tukipaketit kiihdyttävät tunteita kaikissa unionimaissa, ja EU-vastaisuus nostaa päätään. Tärkeitä onnistumisia pitää siksi alleviivata.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen mukaan tämän päivän tapaaminen on lähtötilaisuus uudelle EU:lle. Brexitin jälkeen unionista synnytetään varapuheenjohtajan visioissa uusi ja parempi EU; epäilemättä Katainen tarkoittaa tällä monitahtista unionia.

Tämä tarkoittaisi, että tulevaisuudessa jotkut maat etenevät esimerkiksi puolustusyhteistyössä nopeammin kuin toiset.

Moni jäsenmaa on toivonut EU:lta aktiivisempaa roolia puolustuksessa jo nyt, kun Venäjä on muuttunut entistä arvaamattomammaksi. Myös jatkuvasti kallistuvat puolustushankinnat voitaisiin tehdä osin yhteistyössä.

Euroopan parlamentin puhemiehen Antonio Tajanin mielestä (HS 24.3.) EU:ssa tarvitaan lisää keskinäistä luottamusta ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa, jotta unioni voisi suojella kansalaisia terrorismilta ja rikollisuudelta. Tietojen vaihto auttaisi ehkäisemään myös veropetoksia.

EU-byrokraateilta ei kuitenkaan odoteta enää korulauseita unionin menestyksestä tai pilvilinnojen rakenteluja, vaan aidosti kansalaisia hyödyttäviä päätöksiä.

Siinä Tajani lausuu totuuden, kun hän arvioi, ettei yksikään Euroopan maa ole riittävän vahva yksinään neuvotellakseen Venäjän, Yhdysvaltojen tai Kiinan kanssa.

Ulkopolitiikka, puolustus, kauppa ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat esimerkkejä aihepiireistä, joissa Euroopan unionilla on painava sana sanottavana myös tulevaisuudessa.

Päivän lehti

1.6.2020