Pääkirjoitukset

EU-puheenjohtajuus tiukka paikka Suomelle

Suomi havittelee puolustusliittoa ja tekee hyvin läheistä yhteistyötä Naton kanssa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli perinteisesti koonnut ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon keskustelemaan kesäiseen Naantalin Kultarantaan. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli perinteisesti koonnut ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon keskustelemaan kesäiseen Naantalin Kultarantaan. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Suomen EU-puheenjohtajuus alkaa heinäkuun alussa hyvin vaativissa olosuhteissa.

Britannia etsii itselleen uutta pääministeriä ja vie brexitin maaliin tavalla toisella. Unionin muut suuret eli Saksa ja Ranska kamppailevat sisäpolitiikassaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö alleviivasi Naantalin Kultarannan keskusteluissa Euroopan unionin puolustuksellista ulottuvuutta.

Suomen liittyminen EU:hun nähtiin aikanaan myös turvallisuuspoliittisena vetona, mutta mitään takuita avusta mahdollisessa kriisissä ei ole.

Euroopan unionin uskottavuus on kovemmassa paikassa kuin pitkään aikaan. Rauha ja yhteiskuntajärjestys ovat merkittävimpiä kulmakiviä eurooppalaisessa yhteisössä. Unionissa on kuitenkin mukana joukko valtioita, jotka ovat ravistelleet käsitystä oikeusvaltion toiminnasta.

Poliitikoille syntyy läpi EU:n painetta saada aikaan aitoja päätöksiä ja ratkaisuja niin maahanmuuton kuin ilmastonmuutoksen torjunnan suhteen.

Suomi haluaisi kehittää EU:ta puolustusliiton suuntaan. Suurin osa EU-maista kuuluu kuitenkin Natoon ja miettivät aiheellisesti, että turvallisuuteen liittyvät tapaukset hoituvat sitä kautta.

Rauhanturvaoperaatiot ja yhteiset kalustohankinnat ovat hyvä alku, mutta siitä on vielä kovin pitkä matka puolustusliittoon.

Suomi tekee puolustuksessa hyvin läheistä yhteistyötä Pohjoismaiden, Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa olematta silti Naton varsinainen jäsen.

On selvää, että esimerkiksi Nato-maa Norjan puolustaminen ei onnistu ilman Suomen ja Ruotsin lentokenttiä ja satamia. Sama koskee Baltian maita.

On mielenkiintoista seurata vaikuttaako asetelma myös tuleviin hävittäjähankintoihin. Suomen ilmatilaa on aiemminkin puolustettu niin ruotsalaisilla Saabeilla kuin neuvostovalmisteisilla Migeillä.

On aivan toinen asia, miten mahdollinen laivueen puolittaminen vaikuttaisi koulutukseen, huoltoon ja muihin kustannuksiin. Suomella voisi olla tarve kumartaa niin Ruotsiin kuin Yhdysvaltoihin pyllistämättä kummallekaan.