Pääkirjoitukset

EU:n armeijasta sietää keskustella

Aikoinaan rauhan takaajaksi perustettu Euroopan hiili- ja teräsyhteisö on onnistunut verrattain hyvin. Sen perusajatuksena oli luoda toisen maailmansodan käyneille valtiolle yhteinen perusta elintason nostamiselle. Keskeisimmille aloille, hiili- ja terästeollisuudelle luotiin ylikansallinen elin, joka säätelee alaa ja lopettaa jäsenmaiden keskinäisen kilpailun näistä strategisista raaka-aineista. Hiili- ja teräsyhteisö luotiin rauhan takuumieheksi Euroopassa.

Vuosikymmenten saatossa siitä on sukeutunut nykyinen Euroopan unioni, jonka voima ja mahti näkyvät hiiltä ja terästä paljon laajemmilla elämänalueilla. Sotilaallista läsnäoloa varten EU:lla on yhteinen taisteluosasto, joka koostuu jäsenmaiden sotilaista, mutta omaa, oikeaa armeijaa ei sillä ole marssimassa EU:n tähtilipun alla.

Ajatuksen unionin yhteisestä armeijasta esitti EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker saksalaisen Welt am Sonntag -lehden haastattelussa. Suomessa pääkomissaariin ajatusta kannatti heti tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka itsekin on ajatellut samaa asiaa ja sanonut sen myös ääneen.

Syitä näihin pohdintoihin ei tarvitse Ukrainaa etäämpää hakea. EU:n armeija olisi yksiselitteinen vastaus Venäjälle ja sen presidentille Vladimir Putinille. Venäjä koetaan entistä todellisemmaksi turvallisuuspoliittisen vakauden ja rauhan uhkaajaksi, johon EU:n pakotteet ovat osoittautuneet koko lailla hampaattomiksi.

Jo maanantaina kävi selväksi, etteivät Euroopan unionin kaikki jäsenmaat ole yksituumaisen innostuneita puheenjohtaja Junckerin ideoista. Muun muassa Britannian hallitus suhtautuu ajatukseen nuivasti eikä Tanska ole mukana missään EU:n puolustusjärjestelyissä.

EU-maat ovat integroituneet taloudellisesti sangen tiiviiksi yhteenliittymäksi, suuri osa niistä on mukana myös yhteisvaluutta eurossa. Puolustuspolitiikassa kortit ovatkin sitten levällään. Osa jäsenmaista kuuluu Natoon ja muutama on myös sen kovimmassa ytimessä. Jäsenmaille juuri Nato on ensisijainen puolustusyhteistyön foorumi.

Muutamilla mailla, kuten Suomella on Naton kanssa kumppanuussopimus ja jotkut kolkuttelevat puolustusliiton ovella. Joissakin maissa on voimassa yleinen asevelvollisuus, mutta monet turvaavat puolustuksensa ammattisotilaisiin.

Keskustelua EU:n omista sotajoukoista ei pidä karttaa, mutta toistaiseksi Junckerin ehdotus sisältää enemmän avoimia kysymyksiä kuin vastauksia niihin. Tarkoittaisiko unionin armeija, joka mitä ilmeisimmin olisi ammattiarmeija, jäsenvaltioiden omien asevoimien hiipumista. Miten EU-armeija ja Naton joukot toimisivat rinnan vai häipyisikö Nato kokonaan eurooppalaisesta puolustusvalikosta?

Sellaiseen sotavoiman ylläpitoon, jossa olisi elementtejä kansallisesta armeijasta, Natosta ja EU:n armeijasta, tuskin yhdelläkään jäsenmaalla on aitoa halua saati rahaa.

Päivän lehti

1.4.2020