Pääkirjoitukset

EU:n pakolaispäätös on vain tilapäisratkaisu

Välimeren kautta tulevat siirtolaiset koettelevat Euroopan unionin rajoja. Yksin Syyriasta on sisällissodan aikana paennut jo yli neljä miljoonaa ihmistä. EU-maat sopivat kesäkuun huippukokouksessa kiihkeän väännön jälkeen yhteensä 60 000 siirtolaisen jakamisesta jäsenmaiden kesken kahden vuoden aikana. Päätös koskee 40 000 turvapaikanhakijaa Kreikassa ja Italiassa sekä 20 000 kiintiöpakolaista EU:n ulkopuolella.

EU-maiden sisäministerit pääsivät viime viikolla sopuun kiintiön jaosta. Suomi ottaa vastaan noin 300 pakolaista. Tulijat ovat lähtöisin Pohjois-Afrikasta ja Syyriasta.

Turvapaikanhakijoiden asia kipuili muutama viikko sitten eduskunnassa. Tuolloin EU-ministerivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet jättivät asiasta eriävän mielipiteen, koska valiokunta poisti linjauksestaan lauseen, jonka mukaan Suomi pienentää pakolaiskiintiötään.

Polttavaa kysymystä on pyritty laimentamaan vapaaehtoisuudella. Se saattaa vesittää koko ratkaisun, jos monet maat lipeävät yhteisrintamasta. Unkari ja Bulgaria, jotka kipuilevat siirtolaistensa kanssa, saivat jo vapautuksen.

Päätös on joka tapauksessa ensimmäinen tapaileva askel kohti tasapuolisempaa siirtolaistaakan jakoa. Pakolliset kiintiöt olisivat jakaneet siirtolaiset lähinnä EU-maiden työllisyyden perusteella.

Hallitusohjelman mukaan Suomi pitää kiintiöpakolaistensa määrän ainakin viime vuosien tasolla ja osallistuu tällä tavoin kansainväliseen taakanjakoon. Suomi on viime vuosina ottanut 750–1050 kiintiöpakolaista vuodessa. Suomeen sijoitettavaksi on alustavasti kaavailtu vajaata 800 Välimereltä tullutta turvapaikanhakijaa kahdessa vuodessa. Pakolaiskiintiön pienentäminen heidän varjollaan olisi pikkunäppärää ja kyseenalaista kikkailua. Suomen pitäisi hyvinvoivana länsimaana tuntea vastuunsa suuresta hädästä.

Turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa Suomessa joka tapauksessa. Täpötäysien vastaanottokeskusten ahdinkoa helpottavat valtiovallan lisämäärärahat turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Nopea käsittely jouduttaa prosessia ja hankaloittaa turvapaikoilla shoppailua.

Uudelleensijoittelu on kuitenkin vain väliaikaisratkaisu. Laittoman maahanmuuton tyrehdyttäminen vaatii kriiseihin ja ihmissalakuljetukseen puuttumista sekä entistä tehokkaampaa valvontaa.