fbpx
Pääkirjoitukset

Euro konsultoi kuntarakennetta

Kunnilla on reilu kuukausi aikaa kertoa valtiovarainministeriölle, minne suuntaan ja keiden naapurien kanssa ne aikovat käydä yhdistymisneuvotteluja.

Ensin näytti siltä, että suuri osa varsinkin pienistä kunnista ja kehyskunnista jää vanhoihin taisteluhautoihinsa odottelemaan, mitä tuleman pitää.

Nyt on kuitenkin näillä seuduin ja ympäri maan tapahtunut liikahduksia. Kunnat etenevät kahdenlaisella taktiikalla.

Toiset, kuten Janakkala, pyrkivät ottamaan selvitysprosessista kaiken irti.

Janakkala havittelee kolmenlaisia neuvotteluja. Aikomuksena on tehdä selvitykset niin Hämeenlinnan kuin Riihimäen seutujen kanssa, mutta erikseen myös Hausjärven kanssa.

Yhdessä Janakkalan ja Hausjärven väkiluku on reilusti yli vaaditun 20 000 asukkaan. Tuon kokoinen kunta saa järjestää itse perustason sote-palvelut.

Yhä on myös niitä kuntia, jotka eivät halua olla aloitteellisia yhdistymisselvityksissä. Esimerkiksi 2 500 asukkaan Ypäjä on ilmoittanut aikovansa pysyä itsenäisenä, joten selvitykset ovat turhia.

Myös Hattulassa on ollut havaittavissa hämmennystä siitä, mikä olisi järkevä tapa toimia.

Keskellä Hämeenlinnaa sijaitsevan kunnan on hankala käydä uskottavasti neuvotteluja johonkin muuhun suuntaan. Ainoa, mutta ei kovin realistinen, mahdollisuus olisivat eteläisen Pirkanmaan kunnat.

Forssan seudulla on vähintäänkin kahvipöytätasolla käyty keskusteluja vanhan perinteisen Lounais-Hämeen palauttamisesta maailmankartalle. Se tarkoittaisi selvityksiä sekä Varsinais-Suomen että Pirkanmaan puolella.

Keskustelukumppaneina olisivat mahdollisesti Somero, Loimaa ja Urjala.

Kuntien kannattaa varmasti ottaa valtioneuvoston viesti tosissaan ja etsiä sopivia kumppaneita. Luvassa nimittäin on, että niskoittelevat kunnat määrätään ensi vuoden alkupuolella mukaan selvityksiin.

Mielenkiintoista on myös nähdä, mitä tapahtuu, kun selvitykset valmistuvat. Miten valtiovalta reagoi, jos suuri joukko kuntia päätyy siihen, ettei kuntaliitoksiin ole mitään syytä?

Otetaanko pakkokeinot käyttöön? Tuskin kovin laajasti, sillä siinä vaiheessa eduskuntavaalit painavat jo päälle. Pakko olisi hallituksen lahja oppositiolle.

Lopputulos voi olla, että moni pieni kunta jatkaa itsenäisenä, mutta maksaa 60-70 prosenttia budjetistaan suoraan isommalle kunnalle, joka järjestää sote-palvelut. Onko kunta silloin itsenäinen?

Toinen vaihtoehto on, että kuntien talous on nyt niin kylmässä alijäämäkierteessä, että euro lopulta konsultoi maahan nykyistä järkevämmän kuntarakenteen.

Viime kädessä on kysymys siitä, miten palvelut onnistutaan järjestämään tasapuolisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti maassa, jonka ikäpyramidi on väärin päin.

Menot