Pääkirjoitukset

Euroalueella uskotaan elpymiseen

Jo viidettä vuotta euroaluetta vaivannut taantuma näyttää ainakin tilastojen valossa hellittävän. Niin teollisuuden, kuluttajien kuin vähittäiskaupankin luottamusta kuvaavat käyrät näyttävät yläviistoon.

Luottamuksen vahvistuminen on jatkunut vuoden alusta lähtien. Ainoastaan rakentamisessa käyrä painuu vielä alaviistoon.

Se pitää kuitenkin muistaa, että luottamusindikaattorit kertovat odotusten olevan yhä pitkänajan keskiarvon alapuolella.

Suomi ei seuraa euroalueen kehitystä. Elinkeinoelämän ja kuluttajien luottamus talouden kohenemiseen jopa heikkeni hieman heinäkuussa kesäkuuhun verraten.

Suomessa eri toimialojen ja kuluttajien arviot talouden kehityksestä vaihtelevat paljon. Kun osa yrityksistä tai kokonaisista aloista uskoo jopa vahvaan kasvuun, osalla tulevaisuus näyttää synkältä.

Kuluttajista yli viisikymppiset suunnittelevat asuntokauppoja ja auton ostamista yllättävän innokkaasti, kun taas nuorempi väki empii. Suurin syy investointien siirtämiseen ja kulutuksen supistamiseen löytyy epävarmuudesta työpaikan säilymiseen.

Tyypillistä on, että säästäminen lisääntyy heikossa ja epävarmassa taloustilanteessa. Säästetään pahan päivän varalle, ja mitä enemmän säästetään, sen varmemmin paha päivä tulee.

Luottamus oman ja kansantalouden vahvistumiseen ovatkin ehdottomia edellytyksiä kotimarkkinoiden toimivuudelle.

Euroalueella luottamuksen vahvistumiselle on myös katetta. Esimerkiksi Espanjassa työttömyys jopa vähenee, kun vienti vetää, ja Italiassakin työttömyyden kasvu on lähes pysähtynyt. Edellä mainittujen lisäksi luottamus talouden elpymiseen on vankistunut myös Saksassa ja Ranskassa eli suurimmissa euroalueen maissa.

Suomessa valmistetaan paljon investointitavaroita, siksi teollisuutemme tilauskirjat vahvistuvat vasta viipeellä. Tämä omalta osaltaan selittää esimerkiksi sen, miksi käyrät teollisuudessamme menevät alaspäin, kun muualla euroalueella notkahdus on päinvastaiseen suuntaan.

Suomessa mielialoja synkistävät myös paljon mediassa tilaa saaneet metsäteollisuuden ja Nokian vaikeudet. Lisäksi laki velvoittaa yrityksiä kertomaan irtisanomisista ja irtisanomisaikeista yt-neuvottelujen yhteydessä. Uusista työpaikoista ei tarvitse ilmoittaa.

Näin irtisanomisuutisten alle jää se, että työttömyysluvut ovat pysyneet edes jotenkin kohtuullisella tasolla osittain siksi, että pieniin ja keskisuuriin yrityksiin on palkattu uusia tekijöitä jopa yllättävässä määrin.

Suomen talous kääntynee loppuvuonna pieneen kasvuun euroalueen imussa. Entiseen vauhtiin ei kuitenkaan enää päästä, vaan kasvu tulee olemaan pitkällä aikavälillä vaatimatonta.

Euroalueen elpymistä auttaa myös Yhdysvaltojen piristyminen. Etenkin alamaissa ollut rakennustuotanto kasvaa ja pitkään laskeneet asuntojen hinnat ovat kääntyneet monilla alueilla nousuun.