Pääkirjoitukset

Eurooppa ja EU sekavissa tunnelmissa

Britannian EU-erossa on jäljellä vain huonoja vaihtoehtoja. Oikeistopopulistit kokoavat yhteistä rintamaa EU-vaaleihin.
Keltaliivien joukoissa Ranskan kaduilla nähtiin ihmisiä poliittisen kentän molemmilta laidoilta. Kuva: ETIENNE LAURENT

Uusi vuosi Euroopassa alkaa sekavissa tunnelmissa. Epävarmuutta tulee riittämään seuraavillekin vuosille. Eurovaalit järjestetään tulevan toukokuun lopulla.

Britannian parlamentti äänestää viikon päästä Euroopan unionista eroamisesta. Ranskassa keltaliivit ovat toistaiseksi pysyneet rauhallisina ja poissa kaduilta. Italiassa valtion velka kasvaa samaa tahtia kuin oikeistopopulistien suosio.

Yhteinen valuutta euro on ollut käytössä 20 vuotta, mutta kärsii yhä kasvukivuista.

Brexit on äärimmäisen kova paikka sekä briteille että unionille. Jäljellä on kolme vaihtoehtoa. Joko Britannia eroaa unionista sopimuksella tai ilman tai sitten maassa järjestetään vielä uusi kansanäänestys EU:ssa jatkamisesta.

Aikataulut ovat tiukkoja, mutta joustavat varmasti, jos tavoitteena on välttää pahin eli ero ilman sopimusta.

Huonoimpaan vaihtoehtoon on Suomenkin silti muun yhteisön mukana pakko valmistautua. Kauheinta olisi, jos yksittäisen poliitikon sooloilusta liikkeelle lähtenyt ero aiheuttaisi levottomuuksia Pohjois-Irlannissa.

Ranskassa keltaliivien ryhmä on kerännyt kaduille kannattajia niin poliittisen kentän vasemmalta kuin oikealta laidalta.

Yhteistä heille on syvä tyytymättömyys Ranskan hallitukseen, presidentti Emmanuel Macroniin ja Euroopan unioniin.

Vähintään yhtä hankala tilanne on Italiassa, jossa sisäministeri Matteo Salvini on noussut hujauksessa saapasmaan suosituimmaksi poliitikoksi.

Salvini on oikeistopopulistisen La Legan puheenjohtaja ja sitä kautta keulakuva eurooppalaiselle ääriliikkeelle, mikä saattaa levitessään muuttaa vaaleissa unionin valta-asetelmia. Joka tapauksessa tarkoituksena on koota yhteistä rintamaa EU-vaaleihin.

Euroopan unionin tulevaisuus kiteytyy myös yhteiseen valuuttaa eli euroon. Euron voima piilee siinä, että siinä mukana olevat unionin jäsenet olisivat politiikassaan menossa systemaattisesti kohti liittovaltiota. Näin ei kuitenkaan ole käymässä.

Enemmän kyse on eriseuraisten ja eripuraisten valtioiden löyhästä liitosta. Siinä mallissa perinteisillä puolueilla on aika vähän tarjottavaa EU-vaaleissa äänestäville.