fbpx
Pääkirjoitukset

Eurooppa jäi vaalien vangiksi

Kreikan valtion viralliset lähitulevaisuuden nuotit on kirjoitettu. Maahan ei pystytty kokoamaan poliittista hallitusta ja näin Kreikkaa johtaa virkamieshallitus kesäkuun 17. päivän uusintavaaleihin saakka.

Vaalien odotetaan ratkaisevan politiikan umpikujan. Näin ei välttämättä käy, vaikka tätä mahdollisuutta ei juuri laskuissa ole otettu huomioon. Puolueiden ei ole mikään pakko muodostaa hallitusta!

Mielipidekartoitusten mukaan politiikan ääripäät vahvistuvat ja tämä tosiasia romuttaa ajatusta ainakin vahvasta hallituksesta. Vaaleihin on aikaa, joten kansalla on aikaa punnita Kreikan politiikan suuntaa.

Uudet vaalit olivat Kreikan valinta – itse asiassa valinnan asemasta voi puhua pakosta. Kun vaalit ovat edessä, niiden järjestäminen kestää oman aikansa ja aikaa on varattava myös kampanjointiin sekä kansalaiskeskustelulle.

Kreikan demokratia on vaarassa ja yksin tämän takia kansanvallan pelisääntöjä on noudatettava erityisen tarkasti uusintavaaleissa.

Euroopasta katsoen Kreikka teki onnettoman ja jopa vaarallisen ratkaisun. Edessä on epävarmuuden aika, mitä seikkaa ei ole korostanut yksin pääministeri Jyrki Katainen (kok.).

Euroopalla ei olisi ollut varaa Kreikan vaaleihin! Sekä EU:n poliittinen tilanne että varsinkin maanosan talouden kärjistyvä kehitys edellyttäisivät vallan muuta kuin kuukauden odotusta.

Vaaravyöhykkeessä on ennen muuta Espanja, mutta jos vyöry alkaa, tulilinjalla ovat myös Portugali ja Irlanti. Mitä olisi tämän tien päässä, sitä ei pysty ennustamaan auttavasti kukaan.

Mitä siis pitäisi tehdä? Yksinkertaisesti ilmaistuna epävarmuudesta pitäisi edetä edes jonkinlaiseen varmuuteen. Ratkaisujen tiellä on Kreikka ja se, pysyykö maa euroleirissä vai ei.

Talouden ahdistusta ei helpota tieto siitä, että Kreikan irtaantuminen ehkä koko eurooppalaisesta yhteistyöstä on enemmän kuin todennäköistä.

Puoluejohtaja Timo Soinin liputtama letkujen katkaisu olisi ehkä paikallaan, tällaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ole. Kreikan letkut katkeavat automaattisesti, jos maa ei pidä sopimuksistaan.

Hieman irvokkaasti on pelättävissä, että Kreikan vaaleista voi tulla kautta aikain Euroopan kalleimmat.

Sekavuutta lisää entisestään perinteisen Eurooppa-politiikan mureneminen. Saksan liittokansleri Angela Merkel on pahoissa sisäpoliittisissa vaikeuksissa ja Ranskan uusi presidentti Francois Hollande on toistaiseksi jumissa vaalilupauksiinsa.

Lopputulos on uhkaava: Eurooppa on kuukauden lähinnä lastu talouden laineilla. Juuri nyt sekä EU:n johdossa että euron aseman turvaamisessa tarvittaisiin vahvaa johtajuutta.

Suomella ei ole toistaiseksi hätää, ei myöskään vahvoja kortteja ongelmien ratkaisemiseksi.

Menot