Pääkirjoitukset

Eurovaalien esilämmitystä

Kokoomus ja keskusta ovat Yleisradion teettämän mielipidemittauksen mukaan suosituimmat eurovaalipuolueet. Kokoomuslaista ehdokasta aikoo äänestää 22,7 ja keskustan ehdokasta 21,7 prosenttia äänestäjistä. Kolmantena, mutta selvästi kärkikaksikon takana on perussuomalaiset, jolle mitattiin 17 prosentin kannatus. Sillä toki irtoaisi selvä vaalivoitto edellisvaaleihin verrattuna.

Tuolloin europarlamenttiin ylsi vain puheenjohtaja Timo Soini, joka kuitenkin palasi nopeasti kotimaan politiikkaan lataamaan viime eduskuntavaalien jytkyä. Vaikka vaalivoitto on ensi kevään eurovaaleissa luvassa, eurojytkyyn puolueen voimat tuskin riittävät.

Kärjestä on jäänyt myös SDP, jonka alakulo näyttäisi jatkuvan eurovaaleissa. Kannatusmittaus tarjoaa sille vain 15,4 prosentin kannatusta, jolla Brysselin koneeseen saa vain kaksi lippua.

Yleisradion kannatusmittauksessa suurin menettäjä on kuitenkin vihreät, joille mitattiin 8,4 prosentin kannatus. Se tietäisi toisen edustajapaikan menettämistä. Kokonaan ilman euroedustajaa jäisivät kristillisdemokraatit ja RKP. Sen sijaan nykyisessä parlamentissa ilman edustajaa oleva vasemmistoliitto saisi yhden paikan.

Kokoomus on suomalaisista puolueista selvästi EU-myönteisin ja se saa kannattajansa liikkeelle myös EU-vaaleissa. Keskustan hyvä kannatusosuus kielii sen gallupmenestyksestä muuallakin. Jo muutaman kuukauden ajan puolue on keikkunut gallupkärjessä, jopa turvallisen tuntuisen välimatkan päässä muista puolueista.

Puolueet täyttävät parhaillaan ehdokaslistojaan toukokuun 25. päivänä järjestettäviin vaaleihin. Syyskokouksiaan pitävät piirijärjestöt nimeävät sopiviksi katsomiaan ehdokkaita, joista puolueiden päättävät elimet lähikuukausina seulovat mielestään parhaat varsinaisiksi ehdokkaiksi.

Varsinainen vaalikamppailu ei kuitenkaan ala heti, kun ehdokkaat on nimetty, vaan kisa tiivistyy vasta muutamaan viikkoa ennen vaalipäivää. Puolueilla ei ole käytössään huomattavia rahasummia, joka rajaa kampanjointia. Tuskinpa äänestäjätkään jaksavat puolta vuotta kuunnella ehdokkaiden ja näiden tukiryhmien harjoittamaa poliittista valistusta.

Suomi saa Euroopan 751-jäseniseen parlamenttiin 13 edustajaa. Nykyisen parlamentin suomalaisedustajista vihreiden Satu Hassi ja keskustan Riikka Pakarinen tekevät vapaaehtoisesti tilaa uusille yrittäjille eivätkä enää asetu ehdolle.

Jos ei ole hurraamista eduskunta- tai kunnallisvaalien äänestysprosenteissa, kansalaisten kiinnostus eurovaaleihin on vielä niitäkin surkeampaa. Vuonna 2009 äänioikeuttaan käytti vain 40,3 prosenttia äänioikeutetuista. Puolueilla ja niiden ehdokkailla onkin melkoinen urakka kääntää äänestysprosentti nousuun. Jos se edelleen jää alle 50 prosentin, se ei kansanvallan näkökulmasta näytä kovin hyvältä.

Vaatimukset eri vaalien yhdistämisestä eivät ole ollenkaan vailla katetta. Jos päättäjät kuntiin, eduskuntaan ja Euroopan parlamenttiin valittaisiin samalla kertaa, uurnilla todennäköisesti kävisi nykyisiä enemmän väkeä.