Pääkirjoitukset

Faarao on paljon vartijana

Mitä oikein odotitte? Että asiat sujuisivat juohevasti? Ei, rankkaa sen täytyy olla.

Näin saneli Egyptin presidentti Mohamed Mursi amerikkalaisen Time -viikkolehden haastattelussa, jonka otsikkona oli ”Lähi-idän tärkein mies”.

Egyptin totuttelu demokratiaan on totisesti ollutkin rankkaa menoa. Arabikeväänä kuuluisaksi tullut Kairon Tahririn aukio on taas täyttynyt mielenosoittajista, jotka tällä kertaa buuaavat Mursille. Häntä haukutaan uudeksi faaraoksi.

Torilla on mielenosoittajia laidasta laitaan: uudistusmielisiä ja syrjäytetyn diktaattorin Hosni Mubarakin nimittämiä tuomareita. Tuore egyptiläisvitsi kertookin, että Mursi on onnistunut mahdottomassa tehtävässä: hän on yhdistänyt opposition.

Mursi on tärkeä mies siksi, että hänen toimillaan on suuri vaikutus demokratian etenemiseen Lähi-idässä, Israelin tulevaisuuteen ja ylipäänsä alueen voimatasapainoon.

Ennen uusia mielenosoituksia Mursia kehuttiin rauhantekijäksi hänen toimittuaan menestyksekkäästi välittäjänä Israelin ja Gazaa hallitsevan Hamas-järjestön tulitaukoneuvotteluissa. Muslimiveljeskunta, jota Mursi edustaa, on hyvissä väleissä Hamasin kanssa, mikä antaa hänelle hyvät edellytykset toimia välittäjänä jatkossakin.

Mursi toki tuomitsi Israelin toimet Gazassa julkisesti, mutta piti samalla diplomaattiyhteydet Jerusalemiin avoimina.

Sitä aikaisemmin hän kunnostautui näyttämällä kaapin paikan Egyptissä valtaa pitäneelle armeijalle. Siinä vaiheessa alkoi näyttää siltä, että siirtyminen demokratiaan saattaisi sujuakin juoheasti.

Mutta ei. Kun Mursi julisti itsensä ylimmän vallan käyttäjäksi, jonka päätöksiä ei voi riitauttaa saati kumota, kansa lähti kaduille.

Tuhannen taalan kysymys kuuluu, tekikö Mursi temppunsa pelastaakseen Egyptin demokratian vai romuttaakseen sen. Hän itse väittää pelastavansa sen ja palauttavansa sitten jälkeen vallan uudelle parlamentille.

Vastustajat puolestaan uskovat, että Mursin päämääränä on vanhoillinen islamistinen Egypti, jota hallitaan sharia-lain tiukan tulkinnan mukaan, ja demokratia heitetään romukoppaan.

Se on pelottava visio ei yksin Egyptin vaan koko Lähi-idän kannalta. Romukoppaan saattaisi lentää demokratian lisäksi myös Egyptin ja Israelin välinen rauhansopimus. Egypti saattaisi avata rajansa Gazaan ja sallia aseiden kuljetukset Israelin miehittämälle alueelle.

Siitäkös soppa syntyisi.

Siksi etenkin Yhdysvalloissa pidetään peukkuja Egyptin demokratian puolesta. Vähän konkreettisempiin toimiin on ryhtynyt Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, joka aikoo myöntää Egyptille 4,8 miljardin dollarin lainan. Rahan ohella lainalla on merkitystä signaalina yksityisille sijoittajille, että rahasto pitää maasta turvallisena sijoituskohteena.

Se turvallisuus on hyvin pitkälle yhdestä miehestä kiinni.