Pääkirjoitukset

Finnair menossa myyntiin

Finnair rankasti tappiolla loppuvuonna. Finnairin lomaliikenne romahti. Finnairin säästöohjelma ei etene suunnitellusti. Kuulostaa jo melkein kyllästyttävän tutulta.

Perinteiset lentoyhtiöt ovat olleet kurimuksessa tai jonkinlaisessa kriisissä vuodesta 2008 lähtien. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna alalla on koettu ennätyksellisen paljon myös konkursseja. Valtiollisten lentoyhtiöiden kultakaudella monopolifirmojen kulurakenne paisui niin, että nykyisessä pakkotilanteessa edessä on joko raju sopeutus tai konkurssi.

Muita syitä tällaiseen kehitykseen on, ja ne on helppo listata. Halpalentoyhtiöt ovat tulleet jäädäkseen, eikä bisnesmatkustaminen enää houkuttele firmoja takavuosien tapaan. Polttoaineen hintakin kurittaa silloin tällöin.

Takavuosien bisnesmalli on siis mennyttä, peruuttamattomasti. Näin on toki käynyt lukemattomilla muillakin aloilla.

Finnairissa säästöohjelmia ovat tehtailleet niin kovaa linjaa ajanut Jukka Hienonen, hieman maltillisemmin esiintynyt Mika Vehviläinen kuin nykyinen toimitusjohtaja Pekka Vauramokin. Yhtiöllä on jälleen kovat piipussa: Finnair saattaa ulkoistaa joka kolmannen lentoemännän ja stuertin.

Finnair suunnittelee lisäävänsä matkustamohenkilökunnan ulkoistamisia aluksi kolmella, myöhemmin ehkä kymmenellä reitillä. Työntekijät kokevat tällaiset yhtiökokouspuheet tylyksi painostukseksi. Työntekijöiden laatima säästölista ei yhtiön johdolle riitä alkuunkaan.

Finnairin massiivisia yhteistoimintaneuvotteluja on helppo paheksua, mutta mikä toisaalta on vaihtoehto? Kannattavuutensa kadottanut yhtiö hotkaistaan markkinoilla nopeasti, ja yleensä halvalla. Kaukana ovat ne ajat, jolloin islantilaiset bisnesleijonat halusivat ostaa Finnairin lähes hinnalla millä hyvänsä. Valtio-omistaja ei tuolloin aiheesta innostunut.

Toisin on nyt. Finnairin yhtiökokouksessa kuultiin puheenvuoroja, joiden mukaan yhtiö on valmis yhdistymään tai perustamaan yhteisen lentoyhtiön jonkin toisen lentoyhtiön kanssa. Katseet ovat kääntyneet sekä Eurooppaan että Aasiaan.

Valtion mahdollinen luopuminen Finnairin enemmistöosuudesta olisi poliittinen päätös, joka käsiteltäisiin ylimmällä tasolla eli eduskunnassa. Viileästi talouslukuja tuijottamalla myyntipäätös olisi selviö, mikäli Finnairille löydettäisiin luotettava ja pitkälle tulevaisuuteen sitoutuva kumppani. Sen myös pitäisi taata se, että Suomelle elintärkeää Helsinki-Vantaan lentokenttää kehitetään edelleen.

Tunnepuolella sinivalkoisten siipien myyminen ulkomaalaisomistukseen saattaa olla herkempi asia. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Pekka Haavisto (vihr.) ei vielä ole polttanut näppejään Finnairin kanssa – toisin kuin moni muu poliitikko – mutta piakkoin päätöksiä on tehtävä.

Kannattamattomasta liiketoiminnasta kun seuraa usein näivettymiskierre, jota on äärimmäisen vaikea katkaista.