Pääkirjoitukset

Fortumista tuli kilpailijansa pelastaja

Eduskunnan on perjantaisessa äänestyksessä odotettua helpompi päättää myönteisesti Fennovoiman Pyhäjoelle suunnitteleman ydinvoimalaitoksen periaateluvasta.

Fortum nousi Fennovoiman pelastajaksi, eikä yhtään liian aikaisin. Vahva valtionyhtiö ilmoitti tiistaina olevansa valmis 15 prosentin osuuteen uudessa ydinvoimayhtiössä.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Fennovoimalle voidaan myöntää rakentamislupa vain, jos vähintään 60 prosenttia yhtiön rahoituksesta tulee EU–ETA-alueen sisäpuolelta. Fennovoima nostaa osuuden sopivasti 66 prosenttiin.

Runsaasti ristivetoa herättänyt hanke voinee vihdoin edetä suunnitelmien mukaan. Fennovoiman ja erityisesti sen taustalla olevien lukuisten pienten sähköyhtiöiden helpotus on suurta.

Kokenut kotimainen ydinvoimayhtiö vähentää poliittisia paineita, joita on nostanut Venäjän valtiollisen ydinenergiayhtiön Rosatomin vahva osuus Fennovoimassa.

Fortum tuntee venäläisen ydinvoiman Loviisan laitosten pohjalta kuin omat taskunsa. Ratkaisun pitäisi hälventää kaiken kaikkiaankin Fennovoimaa kohtaan tunnettuja epäluuloja.

Fortum tiistainen esiintulo antoi vaikutelman myönteisestä jättiyllätyksestä, mutta se oli asiallisesti ottaen jopa odotettu. Yhtiö on ollut mukana Fennovoimaa koskevissa neuvotteluissa, ja lisäksi Venäjän toimintojen osuus on jo ennestään viidennes sen liikevaihdosta.

Yllättävää ei ole edes se, että Fortum on pelastamassa kilpailijaansa. Fortum olisi halunnut rakentaa itse lisää ydinvoimaa, mutta jäi lupahakemuksineen rannalle vuonna 2010. Tarjoutunut tilaisuus oli mitä ilmeisimmin niin hyvä, ettei sitä voinut jättää käyttämättä.

Fortum koplaa Fennovoiman ilmeisen taitavalla tavalla omaan Venäjän liiketoimintaansa.

Järjestelyn taustalla on Fortumin ja sen venäläisten kumppaneiden yhteistyö, jossa suomalaisyhtiön hallintaan on tulossa massiivinen määrä venäläistä vesivoimaa, yhteensä jopa 40 voimalaa ja lisäksi muun muassa Pietarin lämmönjakeluverkosto.

Fortum turvaa omaa tulevaisuuttaan Venäjällä luotettuna kumppanina. Kenelläkään on tuskin mitään sitä vastaan, että hyötyjiin kuuluvat myös Suomen valtio ja energiatalous.

Yhteistyössä on kysymys pohjimmiltaan omistajien intresseistä, tässä tapauksessa ennen muuta Suomen ja Venäjän valtioiden.

Fennovoiman ydinvoimalahanke on edennyt monien vaikeuksien kautta. Merkittävin takaisku oli saksalaisen laitetoimittajan ja osaomistajan E.onin vetäytyminen. Korvaajaksi nousi Venäjän valtiojohdon ohjauksessa toimiva Rosatom.

Ukrainan kriisi ja EU:n ja Venäjän ulkopoliittinen jääkausi ei ole voineet olla vaikuttamatta myös suomalaiseen energiakeskusteluun. Suomalaisittain ydinvoimayhteistyö venäläisten kanssa ei kuitenkaan ole mitenkään uutta ja ihmeellistä. Siitä on Fortum menestyvä esimerkki.