Pääkirjoitukset

Hallituksen on aika lunastaa lupauksiaan

Tämänkin hallituksen tärkein onnistumisen mitta on työllisyys. Jos ihmiset saadaan töihin ja samaan aikaan yrityksiä riivaava työvoimapula helpottaa, ollaan jo lähellä maalia.
Silloinen elinkeinoministeri eli nykyinen valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) viime tammikuussa Hämeenlinnan Raatihuoneella. Kuva: Riku Hasari
Silloinen elinkeinoministeri eli nykyinen valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) viime tammikuussa Hämeenlinnan Raatihuoneella. Kuva: Riku Hasari

Antti Rinteen (sd.) hallitus joutuu lunastamaan vaalilupauksiaan tiistaina valtion kirstunvartijoiden neuvonpidolla alkaneissa budjettineuvotteluissa.

Odottajien ja toiveiden lista on pitkä: etunenässä ovat Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella kohtaloonsa pettyneet työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset.

Odotuksia ja ristikkäisiäkin paineita on paljon. Toiveiden tynnyrillä riittää rummuttajia hallituksen sisälläkin, kun mukana ovat SDP, keskusta sekä vihreät höystettyinä vielä vasemmistoliitolla ja RKP:llä.

Edellisen hallituksen jäljiltä Rinteellä ja kumppaneilla on kuitenkin jopa kohtalaisen hyvät näkymät, vaikka kaiken takana kummitteleekin tuttu mörkö: maailmantalouden epävarmuus. Läheskään kaikki ei ole kotoisissa käsissä.

Tämänkin hallituksen tärkein onnistumisen mitta on työllisyys. Jos ihmiset saadaan töihin ja samaan aikaan yrityksiä riivaava työvoimapula helpottaa, ollaan jo lähellä maalia. Muuttujia on kuitenkin monta.

Vähintäänkin hallituksella on mahdollisuus ottaa oppia edeltäjänsä epäonnistumisista. Tämä näkyy muun muassa tietoisena pesäeron ottamisena syksyn tuleviin työmarkkinakiistoihin. Näin tapahtunee, vaikka pääministerinä on harvinaisen kokenut ay-jyrä, tai nimenomaan siitä syystä.

Paineet kasvavat myös opposition ja erityisesti pitkäaikaisen aikaisemman valtiovarainministeripuolueen kokoomuksen niskassa. Jos tarkoitus on esittää rakentavaa kritiikkiä Rinteen hallituksen politiikasta, on sen otollisin aika ensimmäinen budjettisyksy.

Hallitusohjelmaan sisältyy 1,2 miljardin verran menolisäyksiä hallituskaudelle. Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) tiistainen niitä koskeva vastaus oli ympäripyöreä. Hänen mukaansa ne jaksotetaan. Vain se on varmaa, että ottajia riittää.

Lintilä ei ottanut kantaa kilpailukykysopimuksen mahdolliseen jatkoon, vaan sanoi, että ”annetaan työmarkkinaosapuolten hoitaa neuvottelut”. Maanantaina julkistettu Etlan selvitys antaa perusteita jatkolle. Soppa siitä kuitenkin saadaan.

Mika Lintilä luonnehtii, että ”ykköstavoitteena on saavuttaa yritysten ja kansalaisten luottamus hallituksen talouspolitiikkaan”. Siinä hän on ehdottomasti oikeassa.