Pääkirjoitukset

Hämeenlinna osaa henkilöstöpolitiikan

Suomessa tehtiin yli 30 kuntaliitosta vuoden 2009 alussa. Niistä useat olivat monikuntaliitoksia, joissa yhdistyi useampia kuin kaksi kuntaa. Suurimat tehtiin Salossa, Kouvolassa ja Hämeenlinnassa.

Liitosten edistämiseksi kuntien työntekijöille oli jo aikaisemmin määritelty viiden vuoden irtisanomissuoja. Vuoden 2009 liitosten suoja päättyy ensi vuodenvaihteessa.

Jo nyt ainakin Kouvola ja Salo ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista. Salossa liipasimella on 45 työsuhdetta, Kouvolassa jopa 600.

Kuntaliitokset neuvoteltiin aikoinaan vuosina 2006-2008, kun talouden taivas oli vielä valoisa ja käppyrät näyttivät ylöspäin. Liitosvuodesta lähtien kaikki on ollut toisin.

Kouvolaa ja Saloa koettelee teollisuuden rakennemuutos. Paperitehtaat ovat jakaneet potkuja urakalla ja kännykkäbisnes pakenee halpamaihin.

Kuntalaisten tulojen ehtyessä myös kunnan verotulot vähenevät. Kaupunkien säästöohjelmat alkavat purra henkilöstöön todenteolla, kun irtisanomissuoja päättyy.

Hämeenlinnan elinkeinorakenne on suhteellisen monipuolinen, eikä teollisuuden rakennemuutos ole täällä purrut yhtä kipeästi kuin verrokkikunnissa.

Kouvolan organisaatio vaikuttaa kuitenkin superraskaalta, kun sitä vertaa Hämeenlinnaan ja Saloon. Kouvolalla on noin 6 600 työntekijää, Hämeenlinnalla ja Salolla molemmilla reilut 3 500.

Onko käynyt niin, että Kouvolan suunnalla aikoinaan yhdistettiin kuusi kuntaa ja kuusi henkilöstöä tekemättä samalla organisaatiouudistusta? Siihen viittaa konsultin havainto, että joillakin toimialoilla on jopa seitsemänportainen päällikkötaso.

Hämeenlinnassa valmisteltiin jo ennen liitosta sekä organisaatio- että rakenneuudistukset.

Vapautuvia tehtäviä ei ole saanut automaattisesti täyttää, vaan tarve on harkittu joka kerran erikseen. Kaupungilla on myös ollut tuottavuusohjelma, joka tähtäsi siihen, että eläköitymisten kautta henkilöstön määrä pienentyy noin 300:lla neljässä vuodessa.

Tiukka henkilöstöpolitiikka on täällä taannut, ettei irtisanomisia ole odotettavissa, vaikka suoja-aika päättyykin.

Kunnille viiden vuoden irtisanomissuoja on taakka. Sitä on arvosteltu voimakkaasti. Erityisesti se on ongelma silloin, kun tehdään useita perättäisiä kuntaliitoksia kuten Oulun seudulla. Irtisanomissuoja alkaa aina alusta.

Tällä viikolla Helsingissä oli koolla noin 700 kuntien luottamushenkilöä ministeriöiden kuntarakennetilaisuudessa.

Kun osanottajilta tiedusteltiin, pitäisikö viiden vuoden irtisanomissuoja lyhentää kahteen vuoteen, enemmistön kädet nousivat.

Työntekijän kannalta suoja on erinomainen asia, mutta ainakin ketjutetuissa kuntaliitoksissa irtisanomissuojaan pitäisi saada jokin tolkku.

Missään muualla tässä yhteiskunnassa ei enää ole vastaavaa turvasatamaa.

Päivän lehti

29.1.2020