fbpx
Pääkirjoitukset

Harkittuja askeleita kohti normaaliaikoja

Sanna Marinin (sd.) hallitus oli kovan paikan edessä ja asiantuntijoiden ristitulessa päättäessään, missä järjestyksessä poikkeusoloista siirrytään kohti normaaliaikaa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus otti askeleita kohti normaaliaikoja sunnuntaina alkaneissa ja pitkälle maanantaihin venyneissä neuvotteluissaan. Kuva: Arttu Laitala
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus otti askeleita kohti normaaliaikoja sunnuntaina alkaneissa ja pitkälle maanantaihin venyneissä neuvotteluissaan. Kuva: Arttu Laitala

Suomi valmistautuu ja sen pitää valmistautua monin tavoin poikkeusolojen jälkeiseen aikaan. Maa ei voi olla nykyisessä laajuudessa pysähdyksissä päivääkään liian pitkään.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus otti askeleita kohti normaaliaikoja sunnuntaina alkaneissa ja pitkälle maanantaihin venyneissä neuvotteluissaan. Ensimmäinen, tosin pieni sellainen on kirjastolainojen paluu suomalaisten arkeen.

Taudin vyöryessä maailmalla rajoitustoimia oli helpompi määrätä kuin purkaa nykyisessä, osin yhä epäselvässä tilanteessa.

Paine ei ole vain yhdensuuntainen rajoitusten purkamiseksi, vaan niiden jatkamisellekin on löydettävissä perusteita. Varovaisuus on viisautta, mutta ylivarovaisuus ei.

Kaikki ei tosiaankaan palaa normaaliksi 13. toukokuuta nykyisten poikkeusolojen päättyessä. Nyt sille saatiin virallinenkin vahvistus. Poikkeusolot jatkuvat, mutta jonkin verran aikaisempaa lievempinä.

Yhteiskunta avautuu asteittain ja muun muassa aikaisempaa huomattavasti isommat kokoontumiset, urheilukilpailut ja myös palveluiden järjestäminen sallitaan kesäkuun alussa. Joustavuus ja etenkin ravitsemusliikkeiden asteittainen avaaminen on hyvin tervetullutta samoin kuin rajaliikenteen avautuminen tarpeelliselle työmatkaliikenteelle.

Joustavuus edellyttää myös vastuuta muun muassa lähiopetukseen 14. toukokuuta harkintansa mukaan ja asteittain palaavilta oppilaitoksilta ja yliopistoilta. Etäopetus on tullut aikaisempaa paljon isommassa laajuudessa jäädäkseen.

Poikkeusolot ovat vaatineet jo ankaran taloudellisen veronsa. Myöskään esimerkiksi ikäihmisten eristämisestä ja vapaaehtoisesta eristäytymisestä aiheutunutta inhimillistä kärsimystä ei voi sivuuttaa. Senkin helpottamiseen on löydyttävä keinoja hallituksen päätösten pohjalta.

Rajoituksia purettaessa ja “uusia” vapauksia käytettäessä on pidettävä mielessä, ettei pandemia suinkaan ole ohi.

Hallituksen tiedotustilaisuudessa mainittiin pariinkin kertaan, että kahden metrin turvaväleistä on tullut suomalaisen yhteiskunnan uusi normaali. Niin voi hyvinkin olla.

On huojentavaa, että tauti ei ole vaatinut niin paljon uhreja Suomessa kuin etukäteen arvioitiin. Huolettomuuteen ei voi kuitenkaan heittäytyä.

Hallituksen vastuulla on kuunnella edelleen tarkasti terveysasiantuntijoita ja arvioida, mitkä riskit sisältyvät ihmiskontaktien lisääntymiseen.

Parasta pohjaa rajoitusten purkamiselle on se, että suomalainen terveydenhuolto on selvinnyt kriisistä erinomaisesti.

On haettu koronakriisin suurimpia sankareita. Sellaisia ovat myös aivan tavalliset suomalaiset, jotka osaavat käyttäytyä edelleenkin järkevästi: pesevät käsiään ja pitävät turvavälit.

Menot