Pääkirjoitukset

Harmaan talouden torjunta lyö yhä leiville

Hallitus aikoo luopua harmaan talouden torjuntaohjelmasta ja säästää samalla parikymmentä miljoonaa, jotka on käytetty lisärahoituksena vuosia jatkuneessa ohjelmassa.

Valtio on tehnyt tulosta harmaan talouden torjunnassa, vaikka yli 500 talousrikostutkijan ja monien muiden viranomaisten työ on maksanut maltaita. Näin ainakin sisäministeriö ja tutkijat ovat kilvan vakuutelleet. Harva ala voi sanoa pystyvänsä samaan.

Parinkymmenen miljoonan säästö johtaa ainakin siihen, että noin sata talousrikostutkijaa vaihtaa pikkuhiljaa muihin hommiin ja jäljelle jäävillä on kädet täynnä töitä.

Hallituksen ratkaisua on helppo dramatisoida, mutta painopisteen siirto tutkinnasta toiseen ei ole poliisin hommissa mitenkään ihmeellistä.

Kun poliisi on päättänyt satsata huumetutkintaan, se on ollut pois muista hommista. Tulokset ovat puhuneet puolestaan, mitä enemmän huumeiden liikkeitä tutkitaan, sitä enemmän löytyy myös huumejuttuja.

Harmaan talouden torjunta vaatii tiivistä yhteistyötä viranomaisten välillä. Sitä toimintaa ei nytkään ajeta alas. Esimerkiksi verohallinto saa lisämiljoonansa tutkintaan ensi vuonnakin

Lainsäädäntöä on jo viilattu ja harmaan talouden torjuntaan on saatu uusia työkaluja. Esimerkiksi pitkään silmätikkuna olleelle rakennusalalle määrättiin käänteinen arvonlisävero, työmaiden veronumerokortti ja tilaajavastuulaki. Niillä välineillä tehdään tulosta jatkossakin. Harmaan talouden torjunta ei ole loppumassa, kuten sisäministeri Petteri Orpo (kok.) on vakuutellut.

Poliisi on nostanut hallituksen ratkaisusta suurimman äänen, mutta sekin voi vielä miettiä, mitä tutkinnan tehostamiseksi on tehtävissä. Valtion tuottavuusohjelma on yhä meneillään ja tuloksia kaivataan.

Poliisin viikko sitten aloittama kampanja iski aluksi pitsojen hintoihin. Isommat saaliit löytyvät kuitenkin muista osoitteista. Vilunkia löytyy edelleen niin rakennusalan urakkaketjuista kuin monilta muiltakin aloilta. Oma lukunsa on kansainvälinen sijoitustoiminta ja viime aikoina esillä olleet hallintarekisterit.

Valtion arvioidaan menettävän vuosittain 3–4 miljardin verotulot talouden harmaalla vyöhykkeellä. Rahojen leikkaaminen tutkinnasta on huono signaali, mutta tuloksekas toiminta ei ole yksistään rahasta kiinni.