Pääkirjoitukset

Hävittäjähankinta ei ole pelin paikka

Venäjän presidentti Vladimir Putin tarvitsee voimaa vahvistaakseen asemiaan. Suomessa löysillä vaalipuheilla uhataan maan turvallisuutta.
Antti Rinne on pitkään sairauslomalla ja hänen varanaisensa Sanna Marin kulkee omia polkujaan hävittäjähankinnassa. Kuvassa myös Emma Marin SDP:n puoluevaltuustossa huhtikuussa. Kuva: Mauri Ratilainen / Com.pic Kuva: Mauri Ratilainen

Hävittäjähankintaa koskeva keskustelu sai odotetun käänteen, kun vasemmistopuolueet, vihreät ja perussuomalaiset haluavat vaalien alla profiloitua kysymällä, voimmeko tulla toimeen lukumääräisesti vähemmällä kuin nykyisillä 64 Hornetilla.

Samaan aikaan Venäjä varustaa kiihtyvästi asevoimiaan läntisellä sotilasalueella ja pohjoisen arktisissa tukikohdissa.

Venäjän edellinen Zapad(Länsi)-suursotaharjoitus reilu vuosi sitten yhdessä Valko-Venäjän kanssa saattoi sisältää mielenkiintoista symboliikkaa. Tulevaisuus sen tietää.

Venäjän presidentti Vladimir Putin tarvitsee suosionsa pönkittämiseksi muskelien käyttöä. Ukrainan ja Krimin tilanteet elävät omaa elämäänsä jäädytetyllä mallilla.

Seuraava kohde voisi olla Valko-Venäjä, jonka tähän asti uskollinen presidentti Aleksandr Lukashenko on Venäjän näkökulmasta alkanut liikaa pyllistellä kumartelemalla länteen.

Hyvällä tai pahalla Valko-Venäjä pitäisi saada mukaan valtioliittoon Venäjän kanssa. Samalla suunta olisi kohti Neuvostoliiton kultaisia vuosikymmeniä ja Putin voisi ostaa itselleen hallitsijana lisäaikaa uuden valtioliiton johtajana.

Nato ja Euroopan unioni ovat niitä mörköjä, joista Venäjä hakee käyttövoimansa ja kansalta hyväksynnän asevoimien kilpavarusteluun. Naton kanssa Venäjä ei kuitenkaan halua olla suoraan napit vastakkain.

Suwalkin käytävä Liettuan ja Puolan rajalla on mielenkiintoinen alue. Se on Baltian maiden ainoa yhteinen maaraja toisten Nato-kumppanien suuntaan.

Sama käytävä on ainoa reitti maata pitkin Valko-Venäjältä Venäjän Itämeren tukikohtaan Kaliningradiin.

Näissä olosuhteissa tuntuu erikoiselta, että Suomessa aletaan keskustella hävittäjien lukumäärästä.

Suomen on itse pidettävä yllä uskottavaa puolustustaan. Siitä huolimatta tarvitaan yhteistyötä niin Ruotsin, Naton kuin Yhdysvaltojen kanssa erillisillä sopimuksilla ja kumppanuuksilla.

Yhtä selvää on, että ilman Suomen ja Ruotsin lentokenttiä tai satamia ei Nato pystyisi puolustamaan jäsenmaitaan Baltiassa.