Pääkirjoitukset

Hellekupoli herättää ilmastonmuutokseen

Aktivistit, kuten Elokapina-liikkeen jäsenet, toimivat ikään kuin herätyskellona tavallisille tallaajille.
Heinäkuun alussa Etelä-Suomen havaintoasemilla järvien pintalämpötila vaihteli 20 ja 24 asteen välillä, mikä oli 2–6 astetta yli ajankohdan keskiarvon. Kuva: Tapio Tuomela
Heinäkuun alussa Etelä-Suomen havaintoasemilla järvien pintalämpötila vaihteli 20 ja 24 asteen välillä, mikä oli 2–6 astetta yli ajankohdan keskiarvon. Kuva: Tapio Tuomela

Kuluvan kesän säät pohjoisella pallonpuoliskolla ovat toivottavasti herättäneet monet epäilijätkin pohtimaan ilmastonmuutoksen vaaroja.

Tavallisesti lähinnä pohjoismaisista lämpötiloista nauttivan Kanadan länsirannikolla on mitattu lähes 50 asteen lämpötiloja ja sadat metsäpalot raivoavat.

Suomessa olemme hätää kärsimässä, kun lämpötila kolkuttelee 30 astetta. Sopii miettiä, miltä tuntuisi 50 astetta varjossa. Sellaisissa lämmöissä ja kuivuudessa on todella tukalaa elää ja mahdotonta viljellä mitään.

Erilaisia tuomiopäivän ennusteita onkin jo kuultu. Meitä kaikkia vaaditaan luopumaan autoilusta, lentomatkustamisesta ja lihansyönnistä.

Aktivistit, kuten Elokapina-liikkeen jäsenet, vaativat erilaisissa tempauksissa pikaisia ja jyrkkiä toimia päättäjiltä. Hyvä niin, sillä he toimivat ikään kuin herätyskellona tavallisille tallaajille.

Keskusteluun on tuonut omaa näkökulmaansa YK:n alaisen Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeri Petteri Taalas kirjassaan Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin ja viimeksi 60-vuotishaastattelussaan (HS 2.7.).

Hän muistuttaa, että yksittäisten tekojen ohella tärkein avain ilmastonmuutoksen torjuntaan on fossiilisista polttoaineista luopuminen. Kivihiilen, öljyn ja maakaasun käyttö tuottaa 90 prosenttia maailman päästöistä. Avainasemassa ovat valtiot, joiden tulee asettaa riittävän kunnianhimoiset tavoitteet ilmastokriisin torjuntaan. Fossiilienergian käytöstä on luovuttava nopealla aikataululla.

Monesti epäillään, ettei pienen Suomen toimilla ole mitään merkitystä globaalin ilmastokriisin torjunnassa, kun isot, esimerkiksi Kiina, Intia, Venäjä ja Intia, tupruttavat kivihiili-, öljy- ja maakaasupäästöjä taivaalle massiivisessa mitassa.

Pohjoismaat ovat kuitenkin olleet kehityksen kärkipäässä, puhuttiinpa mistä elämänalueesta tahansa. Täällä on teknistä osaamista ja innovaatioita, joita voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen torjunnassa ja fossiilienergian korvaamisessa.

Suomen kannattaa pitää kiinni hallituksen tavoitteesta päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Kun siihen pystytään, meille avautuu toivottavasti myös mahdollisuus viedä alan teknologiaa ja osaamista muualle maailmaan.

Menot