Pääkirjoitukset

Henkilödata on öljyä digitalouden rattaissa

Euroopan yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) tuli voimaan reilut puolitoista vuotta sitten ja lupasi rajoittaa ja läpivalaista henkilötietojen käsittelyä. Aie ei jalostunut toiminnaksi.
Henkilödatan jäljillä on monimutkaisessa verkostossa vaikea pysyä. Kuva: Tapio Tuomela
Henkilödatan jäljillä on monimutkaisessa verkostossa vaikea pysyä. Kuva: Tapio Tuomela

Tietosuoja-asetuksen turvin ihmisellä on oikeus tietää, mitä henkilötietoja organisaatiolla on hänestä ja mihin tarkoitukseen niitä käsitellään. Henkilötietonsa voi myös pyytää poistamaan ja rajoittamaan niiden käsittelyä.

Käytännössä monet ihmiset näpyttelevät nettisivustoilla puolihuolimattomasti luvan evästeiden käyttöön ja muuhun datankeruuseen. Siinä antaa helposti luvan kuluttajadatansa jakoon muillekin toimijoille.

Kuluttajien henkilökohtainen data on arvokasta omaisuutta ja kauppatavaraa.

Sitran digijälkiselvitys paljasti kuuden testihenkilön avulla, että digitaalisten palveluiden käyttäjällä ei todellisuudessa ole paljonkaan mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten hänen dataansa kerätään ja hyödynnetään.

Monet luulevat sinisilmäisesti tietonsa jäävän vain palveluntarjoajan käyttöön. Ilmoitetut käyttöehdot, tietosuojaselosteet, ovat kovin pitkiä ja vaikeaselkoisia.

Globaalit teknologia- ja datayritykset mestaroivat kuluttajien henkilötietoja. Yksilödataa käytetään mm. mainonnan kohdentamiseen.

Tietosuoja-asetuksella on hyvä ja tärkeä tarkoitus. Käytännössä on kuitenkin vaikea lähettää toimijoille omasta datastaan tietopyyntökysely, koska näitä tietoja päätyy erinäisille kolmansille osapuolille.

Vielä kyseenalaisempaa kuluttajaprofilointi on lasten osalta.

Väestömassoista jalostettu data on kuin öljyä digitaalisen talouden rattaissa. Data on digimaailmassa keskeinen tuotannontekijä.

Tieto kuluttajien tottumuksista ja mielihaluista tuo valtaa.

Profilointi avaa ovia kaupallisten kulutuspalveluiden rinnalla myös poliittiseen kontrolliin ja vaikuttamiseen. Haave suorasta demokratiasta uhkaa kääntyä mielipiteenmuokkauksen peloksi.

Ihmisille pitää edelleen taata oikeus yksityisyyteen.

Euroopassa on viime vuosina herätty ylikansallisten digitaalisten alustojen sääntelyyn. Sillä tiellä on jatkettava mutkista huolimatta.

On vain muistettava, että liian vahvana sääntely lyö jarrua talouskasvulle.

Päivän lehti

23.9.2020

Fingerpori

comic