Pääkirjoitukset

Hermopeli saattaa karata käsistä

Hermopeli itäisen Ukrainan asemasta vaarantaa pahoin eurooppalaisen turvallisuuden. Ukrainan suuren ja mahtavan itänaapurin lopullisista aikeista on olemassa lähinnä levottomia arvailuja.

Pahimmassa vaihtoehdossa Venäjä on anastamassa itselleen Itä-Ukrainan samaan tapaan kuin Krimin. Se ei onneksi onnistu käden käänteessä. Kaappauspolitiikka tuli jo päätepisteeseensä. Sen tietää myös Venäjän presidentti Vladimir Putin, joka viikonvaihteessa korosti, että kriisin ratkaisu on Ukrainan johdon käsissä.

Putinin lausunto ehdittiin jo tulkita siten, että hän vaatisi Itä-Ukrainalle nykyistä itsenäisempää asemaa. Kremlin tiedottaja kiiruhti korjaamaan tulkinnan.

Moskova ei ilmeisesti havittele uutta vasallivaltiota tai sen osaa, vaan Itä-Ukraina kuuluu Ukrainalle. Jos Venäjä on aidosti tuota mieltä, kyseessä on jopa jonkinlainen myönnytys raastavassa hermopelissä.

Uutiset sodankäynnistä keskellä Eurooppaa ovat muuttuneet pelottavalla tavalla rutiiniksi. Ymmärretäänkö tilanteen vakavuus vasta tuhansista kuolleista?

Päivittäiset tiedot itäisen Ukrainan taisteluista ja venäläisjoukkojen osuudesta niihin ovat hämmentävän epämääräisiä. Sotilastiedustelun tiedot ovat epätarkkoja tai sitten niitä ei vain haluta kertoa.

Taistelut ovat pysyneet hajanaisina, mutta tiedotussota on sitäkin järjestelmällisempää.

Venäjä ei tietysti kerro osallisuudestaan, vaan keskittyy korostamaan presidenttinsä Vladimir Putinin asemaa ja arvovaltaa rauhanomaista ratkaisua hakevana ja itäisen Ukrainan venäläisväestöä suojelevana suurvaltajohtajana. Se on hänen missionsa, vaikka teot puhuvat toista.

Venäjän johtajan lausunnot ovat suunnattuja ehkä jopa ensisijaisesti laajan Venäjänmaan asukkaille. Presidentin asema on vakaa, mutta silti sitä on loppumaton tarve pönkittää.

Ukrainan ja Venäjän neuvottelut jatkuivat maanantaina Valko-Venäjän Minskissä. Odotuksia ei juuri ole. Tärkeintä onkin, että edes jonkinlainen keskusteluyhteys säilyy kriisin keskeisten osapuolen välillä.

Nato-lähteiden mukaan Ukrainassa taistelee ainakin tuhat venäläissotilasta. Se on aika lähellä avointa osallistumista sotatoimiin.

Euroopan luultiin saaneen 1990-luvulla tarpeeksi katkeran opetuksen liian pitkälle päästetystä konfliktista. Verenvuodatus entisen Jugoslavian rauniolla ehti yltyä karmeisiin mittoihin ennen kuin kukaan teki mitään.

Etyjin yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva luonnehti maanantaina Ylen Ykkösaamussa Ukrainan tilannetta äärimmäisen vakavaksi. Sitä se nimenomaan on.

Ukrainassa ei kuitenkaan ilmeisestikään ole edellytyksiä Ilkka Kanervan esille nostamaan kansainväliseen kriisinhallintaoperaatioon.

Operaatioille on valitettavasti tyypillistä, että ne ovat säännöllisesti enemmän tai vähemmän myöhässä. Silloin on ollut mahdollisuus vain jälkihoitoon.

Päivän lehti

30.10.2020

Fingerpori

comic