Pääkirjoitukset

Hiekkainenkin sopu on kallista työriitaa parempi

Suomi sai maanantaina vihdoin iloisia uutisia valtakunnansovittelijan toimistosta. Paperiteollisuuden lakko siirtyi historiaan, kun iltavuorot palasivat töihin paperi- ja sellutehtaille.
Paperitehtailla on voitu palata töihin, kun alan työriita päättyi. Sanomalehtipaperia lähdössä Kaipolasta syyskuussa vuonna 2010. Kuva: Jukka Vuokola
Paperitehtailla on voitu palata töihin, kun alan työriita päättyi. Sanomalehtipaperia lähdössä Kaipolasta syyskuussa vuonna 2010. Kuva: Jukka Vuokola

Teknologiateollisuus ja Ammattiliitto Pro pääsivät viikonloppuna sopuun, eikä toimihenkilöiden lakko ehtinyt kuin käytännössä alkaa ennen loppumistaan. Vielä lauantaina näytti erittäin huonolta, kun Pro ilmoitti lakon pidentymisestä ja laajentumisesta.

Sovun löytymisen avain olivat arvoaan suurempaan asemaan nousseet kiky-tunnit. Niistä luovuttiin. Pää oli lopullisesti avattu.

Siten maanantaina oli hyvä syy odottaa sovintoa myös harvinaisen piinalliseen ja sitkeään paperiteollisuuden kiistaan.

Valtakunnansovittelijan toimistosta saatiinkin iltapäivällä odotettu uutinen. Sovintoesitys oli hyväksytty. Lakko loppuu, kuten myös työnantajapuolen julistama työsulku. Paperikoneet voidaan jälleen käynnistää, sellunkeitto alkaa ja yövuorot saattoivat mennä töihin.

Paperiteollisuutta riivaavaa kolmatta lakkoviikkoa ei tarvinnutkaan tulla, mikä on erittäin suuri helpotus – laajasti katsoen koko Suomen kansantaloudelle ja teollisuuden kilpailukyvylle. Tosin nyt vasta selvitellään, miten kikyt on sopimuksissa kompensoitu.

Jälleen yksi, soviteltavissa ollut, mutta aivan liian pitkälle venynyt työriita tuli tuhottoman kalliiksi.

On saatava stoppi myös muille lakoille. Keskiviikkona jatketaan mekaanisen metsäteollisuuden työriidan sovittelua. Ei pitäisi olla syytä, miksei suma purkautuisi, vaikka kaikissa työriidoissa on omat kitkerät mausteensa. Myös palvelualojen Pamin aluksi Prismoja koskevaksi kaavailtu lakko on vielä estettävissä.

Paperin kiistassa oli lopulta erittäin ennakoitavissa, että osapuolten välillä päädyttiin ”normaalikaavan” mukaisiin palkankorotuksiin ja – kiky-tunneista luopumiseen. Silti tarvittiin yli 50, eli viimeinen mukaan luettuna 54 kokoontumista ennen sovun löytämistä, mikä on aivan liian paljon.

Sovinto oli molemmille osapuolille helpotus, mutta sopimuksessa eli tuloksessa on vielä nielemistä.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala luonnehti kiky-tuntien tilalle tulevia työntekijäpuolen joustoja hiekaksi valtakunnansovittelijan leipomassa kakussa.

Hiekkaakin on joskus parempi niellä kuin jatkaa riitelyä.

Menot