Pääkirjoitukset

Hiihdon dopingsotkuille ei loppua

Kolmea entistä suomalaista huippuhiihtäjää epäillään perättömästä lausumasta STT:n dopingjutun yhteydessä, kertoo tällä kertaa lyhyt ja niukka uutinen. Saattaa olla, että kiinnostus hiihdon historian synkkään lukuun on vähenemässä.

Tulilinjalla ovat Harri Kirvesniemi, Jari Isometsä ja Janne Immonen. Poliisi on työnsä tehnyt ja seuraavaksi on syyttäjän asia päättää, vastaako kolmikko puheistaan oikeudessa.

Hiihdon entiset mestarit, väriläiskät ja kansan suoranaiset lempilapset olivat STT:n dopingjutun todistajina täysin tietämättömiä kielletyistä aineista ja niiden käytöstä – ei puhettakaan, että kukaan heistä olisi tavoitellut vilpillä kultaa, kunniaa ja myös muhkeita tuloja.

Dopingin laineet ovat yltyneet ajoittain suoranaiseksi myrskyksi tavalla, josta suomalainen hiihto on saanut paljon kärsiä. Sen kansainvälinen maine ei ole vieläkään – totisista ja kovista ponnisteluista huolimatta – puhdas Lahden MM-kisojen kolhuista.

Kaiken tapahtuneen valossa Kirvesniemen, Isometsän ja Immosen lausunnot vaikuttavat kovin epäuskottavilta. Olisi perin outoa, jos ne kuvaisivat koko totuuden dopingin ja huippuhiihdon suhteesta.

Joka tapauksessa kolmikko seisoo sanojensa takana ja kiistää väitteen lausuntojen perättömyydestä. Seuraava puheenvuoro on syyttäjällä.

STT:n dopingjutun juuret ovat vuodessa 1998, Lahden MM-hiihtojen mitalit jaettiin vuonna 2001. Kalenteri kääntyy vuodeksi 2013, silti hiihdon doping pysyy otsikoissa!

Koska painajainen voisi loppua, kysyy ennen muuta suomalaisen hiihtourheilun johto. Myös hiihtäjät haluaisivat sanoa jo hyvästit äärimmäisen ikäville asioille.

Aika tekee tehtävänsä ja tuska helpottaa, mutta suuria uutisia hiihdosta ja dopingista syntyy vielä vuosikaudet.

On hyvin ymmärrettävää, että ilmapiirin raikastamiseksi on esitetty vuosien ajan monella suulla suurta puhdistusta. Idea on kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että koko totuus pitää kaivaa kerralla esiin, vaikka se kipeää tekeekin.

Katseet ovat kääntyneet kerta toisensa jälkeen myös kolmikkoon Kirvesniemi, Isometsä ja Immonen. Puhukaa, tätä on vaadittu ties kuinka monta kertaa.

Suuri puhdistus on kuitenkin pelkkä lapsellinen teoria: yhdellä rysäyksellä hiihdon sotkut eivät kerta kaikkiaan ole selvitettävissä.

Totuus on moraaliin sidottu arvokas asia, tässä tapauksessa totuus on silti lähinnä kauppatavara. Suomalainen hiihto hyötyisi totuuden paljastamisesta, pienen sisäpiirin etua taas palvelee vaikeneminen.

Epätietoisuus kalvaa, maailmassa on kuitenkin lukemattomia asioita, joista ei koskaan paljastu edes suunnilleen koko totuutta. Näin on käymässä myös hiihdon dopingsotkussa.

Ja myös siksi, että doping pitää aina pesää pienen piirin salatuissa ympyröissä.