Pääkirjoitukset

Hiilenmusta Helsinki

Keskiviikon Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla kuusi raskaan sarjan suomalaista yritysjohtajaa soimaa Helsinkiä kivihiilen poltosta. He vaativat pikaisia päätöksiä, jolla pääkaupunki ja sen vanavedessä koko Suomi johdetaan pysyvästi eroon kivihiilestä.

Yritysjohtajat pitävät tuoretta Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n raporttia karmivana luettavana. Ilmastoneuvottelut junnaavat, eikä tuloksia synny. He ovat valmiit tarjoamaan edustamiensa yritysten osaamista suunnanmuutoksen toteuttamiseksi. Allekirjoittajien joukossa ovat muun muassa Koneen, Nesteen, Fortumin ja ST1 ylintä johtoa.

Pääkaupunkiseudun kaukolämmöstä peräti 90 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, enin osa ulkomaisella kivihiilellä. Se on suorastaan kansallinen häpeä vihreän kullan maassa, jossa metsät ovat aina tuottaneet vaurautta ja hyvinvointia. Kotimainen energia ei kuitenkaan ole kyennyt kilpailemaan kivihiilen kanssa. Nykyisessä kansantalouden tilanteessa onkin käsittämätöntä, että neljä prosenttia bruttokansantuotteesta, noin 8,5 miljardia euroa käytetään energian tuontiin ulkomailta.

Energiapolitiikan vääristymä johtuu pitkälti verotuksesta. Kivihiili on kotoista turvetta kosolti edullisempaa polttaa, koska turvevero nostaa hinnan liian korkeaksi. Kehysriihessään hallitus perui ensi vuodelle suunnitellun turveveron korotuksen, mutta se ei kilpailuasetelmia juuri miksikään muuta. Turpeen rankkaa verotusta on perusteltu ympäristösyillä, vaikka se on saastuttajan kivihiilen veroinen.

Kivihiilen kiriä on jouduttanut myös kotomaisen metsäenergian alentunut tukitaso. Kansainvälinen taloustaantuma on niin ikään vähentänyt kivihiilen kysyntää ja myös hintaa.

Suomessa puhutaan paljon puhtaasta ympäristöteknologiasta, cleantehcistä, sen osaamisesta ja siihen panostamisesta. Siitä haaveillaan jopa uutta Nokiaa. Tästä huolimatta julkiset panostukset kotimaiseen energiaan, sen tuotantoteknologiaan ja kehitystyöhön ovat edelleen jääneet vaatimattomiksi.

Kehitys on rankasti ristiriidassa Suomen asettamien tavoitteiden kanssa. Vuonna 2020 uusiutuvien energialähteiden osuuden pitäisi olla energian loppukulutuksesta 38 prosenttia. Aikaa on vielä muutama vuosi, mutta Helsingin hiilisatamien kasvavat kivihiilivuoret ovat merkki siitä, ettei tavoitetta oteta kovin tosissaan.

Suomen metsät kasvavat vuosittain puuta noin 100 miljoonaa kuutiometriä. Teollisuus, sahat ja paperiteollisuus tarvitsevat puuraaka-ainetta 60 miljoonan kuution verran ja tästä määrästä tuodaan Venäjältä kymmenkunta miljoonaan kuutiota. Koska teollisuudet puuntarve alittaa pysyvästi vuotuisen kasvun, metsien energiakäyttö on varteenotettava vaihtoehto puun käytölle. Kasvunvaraa on, sillä puun käyttö energiaksi on ollut alle kahdeksan miljoonaa kuutiota.

Pääkaupungin hiilimyönteisyys on myös poliittisesti poikkeuksellinen kummajainen, sillä vihreät on ollut jo vuosia Helsingin mahtipuolue.