Pääkirjoitukset

Hiiltä poltetaan yhä enemmän

Kehittyneiden maiden kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat rapautumassa jo alkumetreillä. Aikanaan Kioton sopimuksen tavoite oli, että ns. kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin, päästöjä vähennetään vuosien 2008 – 2012 aikana 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Euroopan unionin tavoite oli vielä kunnianhimoisempi. Vähennystavoite oli kahdeksan prosenttia vastaavana aikana.

Kumpikaan tavoite ei ole toteutunut.

Kehitysmaille ei ole asetettu sitovia ilmastotavoitteita.

Koko maailman tilanne on kehittyneitäkin maita pahempi, sillä Aasian maiden kuten Kiinan voimakas talouskasvu on lisännyt energian kulutusta. Se tyydytetään lähinnä fossiilisilla polttoaineilla kuten hiilellä ja öljyllä.

Esimerkiksi Euroopassa on laskettu paljon uusiutuvan energian varaan. Tuuli- ja aurinkovoimalla sekä biopolttoaineilla tuotetun energian määrä on kasvanut.

Uusiutuva energia ei kuitenkaan menesty avoimilla markkinoilla ilman merkittäviä tukia. Esimerkiksi Saksa on panostanut uusiutuvaan energiaan kymmeniä miljardeja euroja. Muidenkin EU-maiden panostukset ovat olleet mittavia.

Tukeminen on saanut lähes poikkeuksetta laajan kannatuksen kansallisissa parlamenteissa. Päällimmäisenä syynä on toki ollut ilmaston lämpenemisen hidastaminen, jopa pysäyttäminen. On myös uskottu vahvasti fossiilisten polttoaineinen kallistumiseen niin paljon, että uusiutuvasta energiasta olisi tullut jo lyhyellä aikavälillä taloudellisesti kannattavaa.

Uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin valmistamisen ajateltiin tuovan myös paljon uusia työpaikkoja. Näin ei ole käynyt Euroopan mitassa eikä Suomessa. Kiina on vallannut monin paikoin markkinat.

Uusia tuuli- ja aurinkovoimapuistoja ei enää nouse entiseen tahtiin. Sen sijaan hiilen poltto lisääntyy, ja monissa maissa tukea siirtyy perinteiseen voimalatuotantoon.

Ydinvoima on hiilidioksidista vapaa sähköntuottomuoto. Sen rakentaminen on kuitenkin vahvassa vastatuulessa. Esimerkiksi Saksa teki päätöksen luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä.

Saksassa on 17 ydinvoimayksikköä, jotka tuottavat viidenneksen maan sähköntarpeesta.

Ydinvoimaloiden korvaamisen muilla tuottomuodoilla on arvioitu maksavan noin 200 miljardia euroa.

Pelättävissä on, että osa ydinvoimasähköstä korvataan hiiltä polttamalla, koska se ei tarvitse tukea.

Ruotsin piti jo viime vuonna luopua ydinvoimasta yli 30 vuotta sitten tehdyn päätöksen mukaisesti. Nyt maan hallitus suunnittelee vanhojen ydinvoimaloiden korvaamista uusilla.

Suomessa on rakenteilla uusi yksikkö Olkiluotoon. Rakentaminen kangertelee pahasti. Hinta kaksinkertaistuu ja valmistuminen on jo nyt neljä vuotta myöhässä.