Pääkirjoitukset

Hiipuvista ennusteista painetta hallitukselle

Tutkimuslaitokset painavat ensi vuosikymmenen talouskasvuennusteita lähemmäs yhtä prosenttia. Hallituksen suurin riski on talous- ja työllisyyskasvun suhde reaalimaailmaan.
Tuore hallitus joutui eduskunnassa pääministeri Antti Rinteen johdolla opposition rumputuleen. Kuva: Joel Maisalmi
Tuore hallitus joutui eduskunnassa pääministeri Antti Rinteen johdolla opposition rumputuleen. Kuva: Joel Maisalmi

Kuherruskuukausi loppui lyhyeen, kun oppositio pääsi eduskunnassa ryöpyttämään pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmaa.

Suomen johtavien tutkimuslaitosten pitkän aikavälin ennusteet talouskasvusta toivat lisää tummia pilviä hallituksen kesätaivaalle.

Suomen Pankin ennusteen mukaan kansainvälisen talouden epävakaus heijastuu myös Suomeen ja hidastaa talouskasvua. Tälle vuodelle ennustetaan 1,6 prosentin ja vuodelle 2021 enää 1,3 prosentin kasvua.

Pidemmän aikavälin ennusteen mukaan talouskasvu pysyy noin 1,3 prosentissa seuraavat kymmenen vuotta, kun se viimeiset viisi vuotta on ollut reilut 1,5 prosenttia.

Tämän ennusteen takana ovat valtiovarainministeriö, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos ja Pellervon taloustutkimus.

Tässä mittakaavassa desimaaleillakin on merkityksensä, kun verrataan tuoreita ennusteita hallituksen näkemykseen kahden prosentin kasvusta läpi kauden.

Hallitusohjelman suurin riski onkin talous- ja työllisyyskasvun suhde reaalimaailmaan. Toisaalta kestävyysvaje edellyttää kahden miljardin euron sopeuttamisesta vuoteen 2023 mennessä. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti kulujen karsimista, jos talous ja työllisyys eivät kohene.

Arvostelijoiden mukaan hallitus on saatu kasaan rahan voimalla jakamalla hyvää sinne ja tänne. Yhteistyön kestävyys joutuukin puntariin, jos ja kun panostuksia joudutaan karsimaan tai niistä luovutaan.

Työmarkkinoille on tiedossa värikäs syksy. Työehtosopimusneuvotteluissa tulee eteen täysi kierros. Ay-liikkeellä riittää kiirettä, kun hallitus sysää sille vastuuta työllisyyden parantamisesta.

Nykyisillä keinoilla pohjoismainen taso työllisyydessä ei tule täyttymään. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa työllisyysaste liikkuu 75–78 prosentissa.

Tavoitteita voi helpottaa se, ettei työikäisen väestön määrä kasva, vaan tulee pienenemään seuraavan neljän vuoden aikana. Se tuo painetta työperäisen maahanmuuton kasvattamiseen.