Pääkirjoitukset

Hiljaisen heinäkuun hektinen viikonloppu

Kun hiljaisen heinäkuun kaikkien aikojen poliittisesti hektisin viikonloppu Euroopassa valkeni maanantaiksi, sopu Kreikan kolmannesta tukipaketista syntyi.

Kreikan ja Euroopan maiden johtajat väänsivät peräti 17 tunnin maratonkokouksessa yhteistä näkemystä siitä, jatkaako Kreikka euromaana ja luottavatko rahoittajan sen kykyyn olennaisiin muutoksiin ja yhteiskunnallisiin uudistuksiin. Sopu tarkoittaa Kreikalle ankaria velvoitteita, jotka täytettyään se voi saada yli 85 miljardia euroa kolmen seuraavan vuoden aikana.

Lainaehdot ovat jopa tiukemmat kuin ne, jotka kreikkalaiset kansanäänestyksessään hylkäsivät. Ei-äänteen juhlinta oli kuitenkin ennenaikaista iloa.

Kreikan parlamentilla on keskiviikkoon asti aikaa. Nyt jos koskaan mitataan kreikkalaisten todellinen tahto hoitaa velvoitteensa, jatkaa euromaana ja myös Euroopan unionin jäsenenä.

Rima on Kreikan parlamentissa nyt todella korkealla. Tiukka säästöpaketti ja valtion omaisuuden myynnistä saatavien tulojen rahastointi on pakko toteuttaa, jotta yksityiskohtaiset rahoitusneuvottelut käynnistyvät. Kolmessa päivässä pitää pystyä päätöksiin, joita on yritetty jo vuosikaudet, mutta tunnetuin seurauksin.

Jos ei ollut helppoa Brysselissä, hiki tuli myös Helsingissä. EU-asioista vastaava eduskunnan suuri valiokunta kokoontui pariin kertaan kuulemaan neuvottelutilanteesta ja evästämään Suomen neuvottelijat, pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.).

Valiokunnan antama valtuutus oli tiukka, jopa poikkeuksellisen tiukka. Suomi on euromaista kriittisimpien joukossa vaatiessaan Kreikalta konkreettisia päätöksiä murentuneen luottamuksen palauttamiseksi.

Lauantain mittaan tiedotusvälineissä uutisoitiin jopa orastavasta hallituskriisistä, jonka ministerit kuitenkin kiistivät. Merkille pantavaa oli kuitenkin ulkoministeri Timo Soinin (ps.) omaksuma poikkeuksellisen matala profiili.

Pääministeri Sipilä keskeytti tilanteen vuoksi kesälomansa. Ulkoministeri Soini on hänen varamiehensä, mutta hän ei lähtenyt Brysseliin Sipilän tuuraajaksi.

Ehkä Soini ei puoluetaktisista syistä halunnut profiloitua Kreikka-neuvotteluissa tai hallituskumppanit eivät tohtineet häntä matkaan lähettää.

Menot