Pääkirjoitukset

Hintamarkkinointi vetää edelleen kauppaan

Vaikka tuotteen alkuperä ja kotimaisuus kiinnostavat kuluttajia, ruokakaupat taistelevat asiakkaista edelleen hintamielikuvilla.
Korona toi ruokakauppoihin uuden kilpailuvaltin: ruuan keräilyn ja verkkokaupan. Kuva: Pekka Rautiainen
Korona toi ruokakauppoihin uuden kilpailuvaltin: ruuan keräilyn ja verkkokaupan. Kuva: Pekka Rautiainen

Pellervon tutkimuskeskuksen mukaan ruuan hinta on kääntynyt nousuun vuodesta 2018 lähtien. Pelkästään koronakevään aikana hinnat ovat nousseet 1,6 prosenttia.

Perinteisesti ruokakaupan markkinoinnissa on pelattu hintamielikuvilla. Nyt peliä jatkaa ruokakauppaketju Lidl, joka ilmoitti alentavansa satojen tuotteiden hintoja.

Kuukausi takaperin Lidl lanseerasi oman kanta-asiakasohjelmansa, josta virisi keskustelu hintojen mahdollisesta nostamisesta. Hintojen alentamisella Lidl haluaa katkoa siivet huhuilta, joiden mukaan kanta-asiakasohjelman kehittäminen pitää kattaa hintoja nostamalla.

Kun Lidl tuli Suomen markkinoille 2000-luvun alussa, strategia oli kilpailla halvalla hinnalla ja rajatulla valikoimalla. Ketju jatkaa valitsemallaan tiellä.

S-ryhmä teki saman ”halpuuttamalla hintojaan”. Kampanja kesti viisi vuotta.

Keskolla on omat hintakampanjansa ja erikoistarjouksensa, vaikka perinteisesti Keskon ruokakassi on ollut hintavertailuissa se kallein versio.

Ruokakassin hintaa määrittelevät myös väestön ja energiakulutuksen kasvu.

Kaupan asiakkaiden näkökulmasta hinta on kiinnostava, mutta kulutuskäyttäytyminen on hyvin pirstaloitunutta perheiden monimuotoisuuden, erikoisruokavalioiden, dieettien ja kaupan sisälle rakennettavien ravintoloiden myötä.

On ihmisiä, jotka juoksevat kahvitarjouksen perässä, mutta yhä useammalle kuluttajalle merkitsee ostopäätöstä tehdessä muukin kuin hinta.

Kuluttajat ovat kiinnostuneita ruuan alkuperästä, terveellisyydestä, vastuullisuudesta ja yksilöllisyydestä. Lisäksi ajankäyttö kiinnostaa ruokakaupassa ja ruokaa laittaessa.

Alennuskampanjoiden tarkoitus on houkutella uusia asiakkaita ja pitää kiinni vanhoista.

Ruokakaupassa kuitenkin perinteillä on myös suuri merkitys. Toiset haluavat tukea kauppiasvetoisia kauppoja, toisille määrittää kaupan sijainti, koko, valikoima tai tottumus.

Myös verkkokaupan yleistyminen ohjaa ostokäyttäytymistä. Siitä ruokakauppaketjut ovat olleet harvinaisen hiljaa. Ehkäpä siksi, että perinteinen hintamielikuva on niin ylivoimainen markkinointikikka.

Päivän lehti

11.8.2020