Pääkirjoitukset

Hirmumyrskyn hirvittävät jäljet

Filippiinejä viikonvaihteessa koetelleen hirmumyrskyn tuhojen laajuus alkaa lopullisesti selvitä vasta lähipäivinä. Monia kaupunkeja ja kyliä on tuhoutunut täysin. Tietoliikenneyhteydet niihin ovat poikki eikä onnettomuusalueille saada apua, koska tietä, lentokenttiä ja satamia ei enää ole olemassa.

Haiyaniksi ristitty taifuuni on tämän vuoden pahin ja tuhoisin. Yli 10 000 ihmisen pelätään kuolleen, kymmenettuhannet rakennukset ovat tuhoutuneet ja miljoonilta filippiiniläisiltä on kadonnut koko yhteiskunta. Yli puoli miljoonaa ihmistä on taivasalla vailla vähäisintäkään suojaa. Ruokaa ja juomaa ei ole, pulaa on myös lääkkeistä ja hoitohenkilökunnasta. Avustustyö on lähtenyt kangerrelleen liikkeelle.

Tuhoa täydentää vielä hillitön ryöstely, joka hävittää senkin vähän avuntarvitsijoiden ulottuvilta minkä myrsky ja tulvavesi säästivät.

Kaukaisesta Suomesta katseltuna katastrofi on tietysti hirveä onnettomuus sen kohdanneille ihmisille. Välitöntä apua ei kyetä toimittamaan maapallon toiselle puolelle, mutta monet avustusjärjestöt ovat avanneet tilit ja vetoavat kansalaisiin rahan saamiseksi. Ehkä lähestyvä joulu virittää suomalaistenkin mielet ja taifuunin tuhojen uhreille karttuu rahaa.

Kun avustustyö lähipäivinä lähtee täysipainoisesti käyntiin, kyse on vasta hätäavusta. Myrskyn tuhoja korjataan vielä vuosia ja kestää pitkään, ennen kuin tuhomaakuntien yhteiskunta saadaan jaloilleen.

Filippiinien saariryhmä kuuluu niihin maailman alueisiin, jotka ovat erityisen herkkiä äärimmäisille luonnonilmiöille. Hirmumyrskyjen ohella saaria koettelevat verraten usein maanjäristykset ja tulivuorten purkaukset. Meren äärellä kun ollaan, tuhoisat tsunamitkaan eivät ole tuiki tuntemattomia vitsauksia.

Yhdeksi hirmumyrskyjen aiheuttajaksi on nimetty ihmisestä johtuva maapallon ilmastonmuutos. Kun ilmakehään syydetään surutta saasteita, tasapaino järkkyy ja lämminnyt ilmasto synnyttää tuhoisia luonnonilmiöitä.

Maanantaina alkoi Varsovassa YK:n ilmastokokous, jossa varmasti sivutaan Filippiinejä koetellutta luonnonmullistusta. YK:n tavoitteena on sopia maailmanlaajuisesti päästöjen vapaaehtoisesta vähentämisestä ja sitovasta aikataulusta.

Tavoitteena on pysäyttää maapallon ilmakehän lämpiäminen kahteen asteeseen ja vähennettävä päästöjä niin, että vuosisadan puoliväliin mennessä ne ovat puolet vuoden 1990 kasvihuonekaasujen päästöistä.

Ilmastosopimuksella ei ole toivottua painoarvoa, elleivät kaikki maailman maat, niin rikkaat kuin köyhätkin siihen sitoudu. Tässä hankkeessa ei voi olla vapaamatkustajia, jotka tarjoavat taakkaansa muiden kannettavaksi. Näissä talkoissa rikkaiden on tuettava köyhiä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, vastuu yhteisestä maailmasta on yhteinen.

Varsovan kokous ei Filippiinien hätää kärsiviä kansalaisia ehdi auttamaan, mutta katastrofi voi edistää yhteisen näkemyksen ja tahtotilan syntymistä. Sellainen pitäisi toki syntyä ilman myrskyn uhrejakin, mutta vasta katastrofit havahduttavat ihmiset ajattelemaan.