Pääkirjoitukset

Historiaa luettava hakematta syyllisiä

Suomalaiset SS-miehet taistelivat rintamalla neuvostojoukkoja vastaan. Heitä ei pidä edelleenkään sekoittaa muun muassa juutalaisten järjestelmälliseen tuhoamiseen.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) kirjoittaa suomalaisista SS-miehistä, että syytetty on syytön, kunnes toisin todistetaan. Kuva: Mauri Ratilainen

Viime vuonna käsiteltiin kiitettävän tasapainoisesti 100 vuoden takaisia tapahtumia ja suomalaisten traagista jakautumista vastakkain.

Ilman syyllisten hakemusta on kyettävä tarkastelemaan myös toista maailmansotaa sekä talvi- ja jatkosodan historiaa.

Jos iso kuva hämärtyy, on vaarana, että aletaan kiinnittää huomiota asioihin näkypäivän vaikuttimista käsin. Tätä pitää varoa etenkin tulkittaessa sellaista aihetta kuin suomalaisten SS-miesten mahdollista osuutta sotarikoksiin.

Kansallisarkiston tuoreen selvityksen mukaan: “Suomalaiset osallistuivat hyvin todennäköisesti juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaamiseen”. Muotoilu on pääjohtaja Jussi Nuortevan.

Aikaisempi tutkimus on pitäytynyt tulkinnassa, jonka mukaan suomalaiset osallistuivat pelkästään rintamataisteluihin neuvostojoukkoja vastaan.

On ehdottoman tarpeellista, että suomalaissotilaiden toimia sodan aikana selvitetään avoimesti ja ilman ennakko-oletuksia. Syyllisten hakemalla hakemiseen ei pidä kuitenkaan erikseen lähteä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) pitää epäoikeudenmukaisena, että suomalaisten päälle heitetään varjo ilman todisteita. Hän huomauttaa blogissaan, ettei uusia todisteita sotarikoksista ole löytynyt.

Muotoilu “hyvin todennäköisesti” on kiistattoman vahva, mutta on osattava ymmärtää, että se ei tee SS-joukoissa taistelleista suomalaisista sen paremmin natseja kuin sotarikollisiakaan.

Yhtä lailla vähintäänkin hyvin todennäköistä on edelleen myös se, että pääosin suomalaiset taistelivat rintamalla. Heitä ei pidä edelleenkään sekoittaa muun muassa juutalaisten järjestelmälliseen tuhoamiseen.

Suomalaisten tekemisiä ja tekemättä jättämisiä pitää pystyä käsittelemään neutraalisti ja tosiasioihin perustuen.

Totuus on kuluneen, mutta pätevän kliseen mukaan yksi sodan ensimmäisistä uhreista.

Suomi ja Saksa olivat Lapin sotaan saakka läheisiä aseveljiä ja molemmat lopulta sodan häviäjiä.

Saksan tuella kyettiin Talin–Ihantalan torjuntataisteluissa estämään neuvostojoukkojen yritys marssia Helsinkiin.

Aseveljeys oli osaltaan hinta Suomen vapaudesta. Osansa sen puolesta tekivät myös suomalaiset SS-vapaaehtoiset.